Lennokkiteknologian nopean kehityksen arvioidaan muuttaneen sodankäynnin luonnetta merkittävästi.
Menestystä taistelukentällä saanut ukrainalainen droonioperaattori Markian kertoo tilanteen olleen vaatimattomampi Venäjän hyökkäyssodan alussa. Videolinkin kautta ohjattavat FPV-räjähdedroonit alkoivat yleistyä viime vuoden puolella.
Markianin ensimmäinen lento osoittautui hyvin lyhyeksi, koska lennokki räjähti ilmassa heikkolaatuisten komponenttien vuoksi.
Mies kertoo ukrainalaiselle Texty-medialle osuneensa venäläiseen miehistönkuljetusvaunuun kahdeksannella lennollaan. Sen kuljettamista sotilaista monet saivat surmansa tai haavoittuivat. Loput horjuivat vaunusta ulos sekavassa tilassa.
Puolustusasemissa odottaneet panssarimiehet olivat valmiina tuhoamaan kohteen tuhansia dollareita maksavilla ammuksillaan. Venäläisten hyökkäystä seurasi myös Javelin-panssarintorjuntaohjuksella varustettu sotilas. Amerikkalaisen asejärjestelmän hintalappu on vajaat 100 000 euroa. Rynnäkkö hyytyi kuitenkin edullisen räjähdedroonin iskuun.
– Viereisten pataljoonien kranaateilla varustetut Mavic-droonit saapuivat välittömästi paikalle ja viimeistelivät ajoneuvosta poistuneet sotilaat. Se oli aikamoinen myräkkä. Tämä tapaus vakuutti sotilasjohdon siitä, että hyökkäyksiä pystyttäisiin torjumaan drooneilla. Komppaniamme osoitti, että olimme taisteluvalmiita, Markian toteaa.
Lentäminen oli haastavaa, koska navigaation tukena ei vielä käytetty reaaliaikaisia videolähetyksiä esimerkiksi tiedustelulennokeista. Ohjeet tulivat radion kautta.
– Miehet istuivat juoksuhaudassa ja saivat tietoja tähystyspisteestä. He huusivat navigaattorilleni, hän välitti tiedot minulle, ja tämä muistutti rikkinäistä puhelinta. Antenniyhteyden ylläpitämiseksi minun piti seistä selkä suorassa juoksuhaudassa, vaikka tämä oli vaarallista, mies kertoo.
Venäläiset eivät aluksi käyttäneet ollenkaan FPV-drooneja, mutta sopeutuivat tilanteeseen myöhemmin. Niitä yritettiin pudottaa elektronisella häirinnällä. Häirintälaitteita asennettiin juoksuhautoihin ja ajoneuvoihin, minkä seurauksena droonien lennättäminen oli mahdotonta ilman taajuuksien jatkuvaa vaihtamista.
Markianin mukaan FPV-droonien kehittämisen taustalla oli puolustajan epätoivoinen tilanne ja akuutti ammuspula. Räjähdelennokit ovat kuitenkin osoittautuneet hyvin tehokkaaksi aseeksi.
– Mitä pidempään sota kestää, sitä enemmän alan teknologia kehittyy. Vihollinen samalla oppii meiltä ja tekemistämme virheistä. Jos droonikehitys lopetetaan, niin vihollinen pääsee edelle, sotilas sanoo.
Markianin tunnetuin saavutus on tehokkaan venäläisen elektronisen sodankäynnin järjestelmän tuhoaminen. Borisoglebsk-2-järjestelmä maksaa noin 190 miljoonaa euroa. Kyseessä on tiettävästi kallein drooneilla sodan aikana tuhottu kohde.
Borisoglebsk-2:n piti olla tuhoutumaton, koska se voi häiritä kaikkia radiotaajuuksia ympärillään. Se ei silti pystynyt pysäyttämään taitavan lentäjän ohjaamaa FPV-droonia.
How the speed of drones development affects the warhttps://t.co/8EMl5P6E2r
— Samuel Bendett (@sambendett) November 5, 2024
