Tilastokeskuksen väestöennusteen päivitys tapahtui poikkeuksellisen hankalassa tilanteessa kuluvana vuonna, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
Ennuste julkaistiin lokakuussa, jolloin esimerkiksi Suomen yrittäjien johtaja ja pääekonomisti Juhana Brotherus ei pitänyt uskottavana lähtökohtana, että nettomaahanmuuton jatkuvaksi tasoksi arvioitiin historiallisen korkea luku.
LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro katsoi ennusteen perustuvan ”liian ruusuiseen tulevaisuuteen”. Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo on kummeksunut kritiikkiä ja selventänyt ennusteen syntyä muun muassa blogikirjoituksessaan.
Tuoreessa Etla Muistiossa on arvioitu uudelleen tilastollisen aikasarja-analyysin keinoin nettomaahanmuuttoa vuosina 1990–2023.
Arvioksi saadaan 24000 henkeä, mikä on selvästi matalampi kuin Tilastokeskuksen ennusteessa käytetty 40000.
Tästä syystä vaihtoehtoisen väestöennusteen tarve on ilmeinen, ja pitkän ajan maahanmuuton tasoksi tulisi valita 24000.
– Riippumatta analyysin ratkaisutavasta, tulos näyttää, että perusteltu luku pitkän tähtäimen nettomuutolle olisi noin 24000 henkeä. Tämä on 60 prosenttia korkeampi kuin edellisen ennusteen arvo 15000, mutta merkittävästi vähemmän kuin Tilastokeskuksen vuoden 2024 päivityksessä ennustettu määrä 40000, toteaa tiedotteessa Etlan Senior Fellow, emeritusprofessori Juha Alho.
Monet samanaikaiset tekijät vaikeuttivat Tilastokeskuksen väestöennusteen päivitystä vuonna 2024. Mikä on Covid-19:n vaikutus kuolevuuteen ja maahanmuuttoon ja jatkuuko vuonna 2010 alkanut syntyvyyden romahdus?
Myös Ukrainan sodan ja muuttoliikkeen rakenteen muutoksen vaikutus maahanmuuttoon piti arvioida trendiennustetta varten.
Tuoreessa Etla Muistiossa ”Pohdintaa Suomen väestöennusteen oletuksista poikkeusvuonna” on arvioitu tilastollisen aikasarja-analyysin keinoin nettomuuton trendin taso vuosille 2022–2023.
Kriittisessä tarkastelussa sekä kuolevuutta, syntyvyyttä että lähivuosien nettomaahanmuuttoa koskevat Tilastokeskuksen ratkaisut vaikuttavat perustelluilta.
Sen sijaan aiemmasta radikaalisti poikkeavaa pitkän aikavälin nettomuuttoennustetta on syytä selvittää tarkemmin. Toteutuessaan se muuttaisi olennaisesti käsitystämme tulevasta väestön määrästä, sen ikärakenteesta ja julkisen talouden kestävyydestä.
Vertailu Norjan ja Ruotsin tuoreisiin ennusteisiin osoittaa, että päivitetty arvo on osapuilleen kaksi kertaa niin korkea kuin naapurimaiden oletettu taso, kun otetaan huomioon maiden koko. Kuitenkin sen käyttö trendiennusteessa näyttää selvästi perustellulta.
Tilastollisen mallin antama 80 %:n ennusteväli uudelle arviolle nettomaahanmuutosta on 19 500, 28 200. Tämän tarkempaa arviota ei voida tehtyjen analyysien perusteella antaa. Epävarmuus voidaan ottaa huomioon väestön stokastisessa ennusteessa. Stokastiset väestöennusteet kuvaavat tulevaa väestökehitystä todennäköisyyspohjaisesti.
Alhon mukaan konkreettisena ratkaisuna olisi, että tuotettaisiin uusi ennusteversio, joka olisi muuten sama kuin Tilastokeskuksen 2024 päivitys, mutta pitkän ajan maahanmuuton tasoksi valittaisiin 24000.
