Suomalaisten yleisin huoli on terveydenhoidon tilanne (67 prosenttia). Myös nuoret ja vanhukset ovat huolten kohteena. Vaikka terveydestä ja hyvinvoinnista puhutaan paljon, vain alle neljännes (23 prosenttia) kantaa huolta kansalaisten fyysisen kunnon heikkenemisestä. Asia ilmenee E2-tutkimuksen julkaisemasta Miten meillä menee? -katsauksesta.
– Suomalaisten huolestuneisuus yhteiskunnallisista kysymyksistä ei ole kasvanut vuodessa. Tilanne on entisellään, vaikka uutisotsikoissa painottuvat talouden vaikeudet, kansainvälisen politiikan konfliktit ja kansalaisten arjen ongelmat. Pikemminkin nähtävissä on hienoista laskua huolten määrässä, kertoo johtaja Mari K. Niemi tiedotteessa.
Myös oma jaksaminen herättää vastaajissa huolta. Etenkin nuoret 25–34-vuotiaat miehet arvioivat henkilökohtaiset voimavaransa selvästi keskimääräistä heikommiksi, ja ero muihin miehiin on jyrkkä. Myös 25–34-vuotiaat naiset arvioivat henkilökohtaiset voimavaransa keskimääräistä heikommaksi.
Koko väestön tasolla voimavarat näyttävät pysyneen samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Johtajien ja eläkeläisten voimavarat ovat keskimäärin jopa hieman vahvistuneet kuluneen vuoden aikana. Sen sijaan työttömien voimavarat ovat heikentyneet entisestään.
– Nuorten naisten jaksamisen ongelmista on puhuttu paljon viime vuosina, mutta katsauksemme ohjaa kysymään, mikä heikentää nuorten miesten elämäntilannetta Suomessa. Ylipäätään yhteiskunta näyttää jakautuvan entistä jyrkemmin niihin, joilla on vakaa taloudellinen asema ja hyvät henkilökohtaiset voimavarat sekä niihin, joilla on voimattomuutta ja toimeentulo-ongelmia, arvioi tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen.
Pienituloiset ja työttömät pitävät yhteiskuntaa epäreiluna
Puolet (50 prosenttia) suomalaisista ajattelee, että yhteiskunta on reilu heidän kaltaisiaan ihmisiä kohtaan. Vajaa puolet (45 prosenttia) on toista mieltä. Koko väestön tasolla epäreiluus ei ole kasvanut, mutta epäreiluuden kokemukset painottuvat erityisesti pienituloisiin ja työttömiin. Yli 5 500 euroa kuukaudessa tienaavista jopa 71 prosenttia on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että yhteiskunta on reilu heidän kaltaisiaan kohtaan. Matalimmassa tuloluokassa näin kokee vain 39 prosenttia.
Yhä useampi suomalainen (61 prosenttia) arvioi, että Suomi on menossa väärään suuntaan. Vuonna 2023 alle puolet (49 prosenttia) suomalaisista ajatteli näin. Kaksi kolmesta (67 prosenttia) kokee myös, etteivät suomalaiset enää puhalla yhteen hiileen.
Maamme itsenäisyys (73 prosenttia) ja luonto (70 prosenttia) ovat kärjessä, kun suomalaisilta kysytään, mitkä asiat lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kolmanneksi listalla nousevat kieli ja kulttuuri (62 prosenttia).
Valtaosa (60 prosenttia) suomalaisista uskoo yhteiskunnan kykyyn selättää vaikeudet. Vaikka iso kuva on edelleen melko hyvä, luottamus on laskenut vuoden takaisesta tasosta (70 prosenttia).
– Suomalaisten enemmistö luottaa yhteiskuntaan, mutta laskevat lukemat huolestuttavat. Asia on erittäin tärkeä kriisien ajassa, koska luottamus instituutioihin, väestön sivistystaso sekä kansalaisten ja eliitin väliset suhteet pitävät yhteiskuntaa koossa. Jos alamäki jatkuu vielä vuoden päästä, tulos kertoo yhteiskunnan kannalta vakavasta trendistä, painottaa toimitusjohtaja Karina Jutila.
Kansalaistottelemattomuuteen suhtaudutaan entistä kielteisemmin
Runsas puolet suomalaisista ei hyväksy (52 prosenttia), eikä ole valmis toteuttamaan (55 prosenttia) mitään kansalaistottelemattomuuden muotoja. Vertailu vuoden 2022 tuloksiin osoittaa, että kokonaisuutena suomalaisten asenteet kansalaistottelemattomuutta kohtaan ovat kiristyneet.
– Vaikka suomalaisten kannat kansalaistottelemattomuutta kohtaan ovat tiukentuneet, neljännes olisi valmis lakeja rikkovaan toimintaan itselleen tärkeän asian vuoksi. Valmiutta on erityisesti demokratian, oikeusvaltion, sananvapauden ja ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon puolustamiseen. Myös ilmastonmuutoksen torjuminen ja eläinten oikeudet ovat monille asioita, joiden puolesta on valmiutta toimia, arvioi johtaja Mari K. Niemi.
Samassa katsauksessa ilmeni, että poliittinen keskustelu herättää vihan tunteita entistä useammassa. Vihan tunteet korostuvat etenkin nuorten naisten keskuudessa.
Katsaus perustuu kyselyaineistoon. Kysely kerättiin 25. kesäkuuta – 1. heinäkuuta 2024, ja siihen vastasi 1 013 suomalaista (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöä). Aineistot kerättiin Norstatin internetpaneelissa.
