Ruotsalaiset talousasiantuntijat ehdottavat valtion tuloveron poistamista talouskasvun vauhdittamiseksi.
– Ehdotamme valtion tuloveron poistamista, joka rahoitetaan kokonaan ennen kaikkea suurituloisia koskevilla veronkorotuksilla, kirjoittavat Ruotsin elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijat, professori Daniel Waldenström ja taloustieteen tohtori Jacob Lundberg Dagens Nyheterissa julkaistussa kirjoituksessaan.
Tutkijoiden mukaan veropolitiikalla on kyettävä rahoittamaan infrastruktuuria ja hyvinvointipalveluja ilman, että talouskasvun perusedellytyksiltä ja kunnianhimolta viedään liikaa jalansijaa.
Ruotsissa on kansainvälisesti korkeat marginaaliverot: tutkijoiden mukaan tulovero, työnantajamaksut ja kulutusverot yhteen laskettuna suurten tulojen marginaalivero on noin 72 prosenttia.
– Ehdotamme yksinkertaista ratkaisua: valtion tulovero ansiotuloista poistetaan. Ehdotus saattaa tuntua radikaalilta, mutta ajatus ei ole uusi, ja siitä on keskusteltu poliitikkojen ja tutkijoiden keskuudessa aina 1990-luvun suuresta verouudistuksesta lähtien, tutkijat kirjoittavat DN:ssa.
– Uudistuksen tärkein motiivi on, että se lisää sosiaalista ja taloudellista tehokkuutta, mikä tarkoittaa korkeampia tuloja ja parempaa hyvinvointia tämän päivän ja tulevaisuuden kansalaisille. Ehdotuksestamme tekee ainutlaatuisen, että uudistus ei ainoastaan luo kasvua, vaan se on myös täysin valtion budjetista rahoitettu ja sillä on hyvä jakopoliittinen profiili, tutkijat perustelevat.
Tutkijat viittaavat laajaan tutkimuskirjallisuuteen, jonka mukaan veron poistamisen tehokkuusedut ovat merkittäviä: alhaisemmat marginaaliverot yleensä nostavat tuloja, koska esimerkiksi ihmisten ponnistelu lisääntyy, työaika pidentyy ja ihmiset voivat nostaa enemmän kevyemmin verotettua lisäpalkkaa kuin verottomia etuja. Vaikutukset ovat suurimmat veroasteikon huipulla.
– Arvioimme, että valtion tuloveron poistaminen maksaisi itsensä takaisin pitkällä aikavälillä näiden käyttäytymisvaikutusten kautta, mutta finanssikehys ei salli tällaisten dynaamisten vaikutusten rahoituksellista hyödyntämistä.
Tämän takia tutkijat esittelevät kirjoituksessa rahoituspaketin, joka kattaa koko 64 miljardin kruunun (noin 5,5 miljardin euron) tulonmenetyksen, joka on valtion tuloveron tuotto.
Merkittävin rahoituslähde olisi Ruotsissa kahdessa luokassa olevien kotitalousvähennysten sekä ulkomaisten asiantuntijoiden veronalennusten poistaminen.
Lisäksi tutkijat ehdottavat muun muassa työeläkkeiden verotuksen korottamista, eläkesäästämiseen tehtäviä veronkorotuksia sekä kiinteistöveron korkovähennysten alentamista. Tutkijat poistaisivat myös vihreän teknologian veronalennukset ja ehdottavat, ettei opintotuki olisi enää eläkeperusteista.
Tutkijoiden mukaan rahoituspaketti ja uudistuksen jakovaikutukset olisi suunnattu etenkin noin miljoonaan hyvätuloiseen ruotsalaiseen.
– Heillä on suurimmat kotitalousvähennykset, heidän joukossaan on ulkomaisia asiantuntijoita, he säästävät yleensä enemmän eläkkeisiin ja heillä on isommat asuntolainat.
Tutkijoiden mukaan joka toinen ruotsalainen maksaa jossain elämänsä vaiheessa valtion tuloveroa. Ruotsissa valtion tuloveron alaraja on 598500 kruunun (noin 51700 euron) verotettavilla ansiotuloilla.
– Ehdotuksemme tarkoituksena on, että koulutus ja ponnistus kannattaisivat paremmin ja tuottaisivat tulonkorotuksia, jotta monet niistä, joilla ei ole nykyään suuria tuloja, saisivat sellaiset tulevaisuudessa, tutkijat perustelevat.
