Nyt on se aika vuodesta, jolloin työmatkalla on syytä olla varovainen. Liukkaiden kelien saapuessa työmatkoista tulee monille työpäivän vaarallisin hetki.
– Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan palkansaajille sattui viime vuonna yli 22 000 työtapaturmaa työmatkan aikana. Määrä on valtava, sillä se vastaa noin viidennestä kaikista työtapaturmista, kun lasketaan mukaan työpaikallakin sattuneet vahingot, kertoo Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Timo Koskinen tiedotteessa.
Suurin osa tapaturmista on liukastumisia ja kaatumisia, ja niitä sattuu erityisesti, kun vuorokauden keskilämpötila on nollan tienoilla.
– Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoista ilmenee, että viime vuonna sattuneista työmatkatapaturmista lähes 80 prosenttia tapahtui jalkaisin tai polkupyörällä liikkuneille, ja suurin osa niistä marraskuun ja maaliskuun välillä. Piikkeinä erottuvat ne arkipäivät, jolloin vuorokauden keskilämpötilat ovat nollan vaiheilla. Silloin on erityisen liukasta, sillä sulamista ja jäätymistä tapahtuu eniten, mainitsee Koskinen.
Liukastumisista työmatkoilla aiheutuu yhteiskunnalle merkittävästi kustannuksia, jotka olisivat minimoitavissa ennakoinnilla ja varautumisella.
– Kodin ja työpaikan välillä sattuneista kaatumisista aiheutuneet lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset ovat vuosittain noin 50 miljoonaa euroa. Lisäksi työmatkatapaturmista koituu pitkiäkin sairaspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Työpaikkojen olisikin syytä ottaa liukastumistapaturmien ehkäisy osaksi työturvallisuuden edistämistä, Koskinen toteaa.
– Vaaratilanteiden ennakointi on tehokas tapa ehkäistä liukastumisia ja kaatumisia, ja siihen on helposti saatavilla käytännönläheistä apua. Esimerkiksi Työturvallisuuskeskus on yhdessä Liikenneturvan kanssa toteuttanut Turvallisesti Työliikenteessä -oppaan, joka sisältää valmiita toimintamalleja ja vinkkejä työyhteisöille. Opas on vapaasti saatavissa verkkosivuillamme, josta löytyy laajalti materiaalia työturvallisuuden parantamiseen, Koskinen jatkaa.
Koskinen peräänkuuluttaa vastuuta työmatkaturvallisuudesta sekä organisaatioilta, mutta myös työntekijöiltä.
– Sen lisäksi, että työmatkan turvallisuuteen panostaminen on organisaatioille keino vähentää sairaspoissaoloja, on se myös konkreettinen vastuullisuusteko. Vastuu lepää myös yksilöiden harteilla: jos työnantaja esimerkiksi lahjoittaa työntekijöille heijastimia ja liukuesteitä, on niitä tärkeää myös käyttää.
Koskinen muistuttaa, että talvisin työmatkaliikenteessä kannattaa muutenkin noudattaa varovaisuutta.
– Kiireessä huomiokyky heikkenee ja tapaturmariski kasvaa, joten talvella työmatkaan kannattaa varata enemmän aikaa. Liukkaalla kelillä kaikki huomio olisi hyvä keskittää liikkumiseen ja jättää puhelimen selaus ja musiikin kuuntelu myöhemmäksi. Lisäksi pyöräilijöiden kannattaa vaihtaa nastarenkaat alle hyvissä ajoin ennen kuin lämpötila laskee nollan alapuolelle.