Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju pitää ruotsalaistutkijoiden Dagens Nyheterissa tekemää avausta valtion tuloveron poistamisesta ”raikkaana keskustelunavauksena”.
Ruotsalaiset tutkijat ehdottavat valtion tuloveron poistamista talouskasvun vauhdittamiseksi. Verkkouutiset kertoi tutkijoiden avauksesta tässä jutussa.
Tutkijat arvioivat, että tuloveron poisto rahoittaisi itsensä pitkällä aikavälillä takaisin. Valtion finanssipoliittisten kehysten täyttämiseksi he myös ehdottavat toimia, joilla verotulon poistamisen tulonmenetykset saataisiin kompensoitua.
Ruotsissa valtion tuloveron alarajan saavuttaa 598500 kruunun (noin 51700 euron) verotettavilla vuosittaisilla ansiotuloilla.
– Ruotsalaistutkijatkin sanovat, että jos korkeimpia marginaaliveroja laskettaisiin, se ei maksaisi penniäkään valtion kirstuun. Se toisi niin paljon talouskasvua, Kangasharju toteaa Verkkouutisille.
Hän muistuttaa, että uusin taloustieteellinen kirjallisuus osoittaa, että korkeilla marginaaliveroilla on kuviteltua paljon tuhoisammat vaikutukset.
– Kirjoitus on hyvä esimerkki siitä, miten paljon raikkaampi ruotsalainen yhteiskunnallinen keskustelu on. Räväköitä avauksia pystytään esittämään ja niistä syntyy järkevää keskustelua, Kangasharju kommentoi.
Kangasharju arvioi, että Ruotsin valtion tuloveron poistaminen voisi laskea korkeimpia marginaaliveroja 20 prosenttiyksiköllä. Ruotsissa ylimpiä marginaaliveroja laskettiin vuonna 2020 viidellä prosenttiyksiköllä, kun niin sanottu solidaarisuusvero (värnskatt) poistettiin. Myös Tanskassa ylimpiä marginaaliveroja on laskettu.
– Tämä osoittaa sen, että muut Pohjoismaat ovat heränneet tilanteeseen ja talouskasvun puutteeseen ja miettivät innovatiivisesti, mitä pitäisi tehdä. Suomessa on annettu ’mission impossible’ miettiä talouskasvutoimia, mutta ne eivät saa maksaa mitään valtion kirstulle. Tässä olisi nyt sellainen toimi, että talouskasvu piristyisi ja valtion kirstu ei kärsisi, Kangasharju taustoittaa ylimpien marginaaliverojen alentamista.
Kangasharju huomauttaa, että suomalaisessa keskustelussa ajatellaan yleensä, että ainoa kriteeri, jolla talouskasvun toimia pitää arvioida on, tuleeko lyhyellä aikavälillä vaikutuksia valtion kirstuun.
– Unohdetaan se, että pitkän aikavälin vaikutukset ovat eri asia kuin lyhyen aikavälin vaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat paljon isompia kuin vain valtion kirstun vaikutus. Kasvupolitiikka typistyy pelkästään siihen, mitä tapahtuu valtion verotuloille, hän taustoittaa.
Etla esitti tammikuussa talouden pelastuspaketissa korkeimpien marginaaliverojen alentamista 10 prosenttiyksiköllä. Kangasharju näkee muutoksen tuulia yhteiskunnallisessa keskustelussa.
– Sellainen muutos on tapahtunut, että meidät tyrmättiin puolueellisena lobbarina silloin tammikuussa, mutta nyt yhä useampi tutkija on tullut kanssamme samoille linjoille, että kyllä tässä yhteiskunnallisen keskustelun muutos on tapahtunut, Kangasharju arvioi.
