Tuore Akava Works -työolotutkimus kertoo, että 38 prosenttia korkeakoulutetuista arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi.
Liiallinen työmäärä, kiire, usean asian tekeminen yhtä aikaa ja häiritsevät keskeytykset aiheuttivat 40–60 prosentille vastaajista haitallista kuormitusta vähintään melko paljon. Akava korostaa, että tarvitsemme tehokkaampia keinoja puuttua psykososiaaliseen kuormitukseen ja panostuksia työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi.
– Työolotutkimuksemme vastaajista 26 prosenttia katsoi, että stressi, väsymys, tarkkaavaisuuden häiriöt ja muut psyykkiset vaikeudet haittaavat suoriutumista työssä paljon tai melko paljon. Haitallista työkuormitusta aiheuttavat ensisijaisesti liiallinen työmäärä, kiire, häiritsevät keskeytykset ja monen asian yhtäaikainen tekeminen. Myös työnteko työajan ulkopuolella sekä työajan ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen aiheutti haitalliseksi koettua kuormittumista, toteaa tutkija Arttu Piri tiedotteessa.
– Tulokset ovat hätkähdyttäviä, ja esimerkiksi tiedot koetun työuupumusriskin yleisyydestä ovat hyvin linjassa Työterveyslaitoksen tuoreiden tutkimustietojen kanssa. Niiden mukaan joka kymmenes suomalainen on todennäköisesti työuupunut. Kun monet tutkimuslähteet ovat tuoneet samansuuntaisen kuvan työelämän todellisuudesta, se pitää ottaa vakavasti ja ryhtyä yhdessä toimiin ongelmien korjaamiseksi, Piri jatkaa.
Hänen mukaansa työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseen pitää panostaa laajasti.
– Työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen sekä työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy ovat erittäin tärkeitä taloudellisesti ja inhimillisesti. Tämä on vuositasolla miljardiluokan kysymys, joka vaikuttaa julkiseen talouteen, työllisyyteen, tuottavuuteen, verokertymään ja työeläkejärjestelmään. Näitä vaikutuksia on tutkittava tarkoin, jotta voimme ratkaista asiantuntijatyössä kuormittavat ja alati kasvavat haasteet, sanoo puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Ratkaisuesityksiimme kuuluu muun muassa työturvallisuuslain täsmentäminen ja uuden asetuksen säätäminen psykososiaalisen kuormituksen hallitsemiseksi ja henkisen työkyvyn tukemiseksi. Siten voidaan suojata työntekijöitä paremmin kuin nykyisen lainsäädännön avulla. Samalla varmistamme, että esihenkilöillä on oikeat työkalut johtaa työn tuottavuutta paremmaksi. Lisäksi ehdotamme, että työterveyspalveluissa vahvistetaan mielenterveyden palveluja ja jaksamisen tukea painottaen ennaltaehkäisyä. Esitämme, että lyhytpsykoterapia otetaan osaksi työterveyshuollon palveluja, Löfgren jatkaa.
Akava Works -työolotutkimus tehtiin lomakehaastatteluin keväällä 2024. Yhteensä 2002 akavalaista työssä olevaa palkansaajaa vastasi kysymyksiin muun muassa työhyvinvoinnista, etätyökäytännöistä, osaamisen kehittämisestä ja tekoälyn käytöstä. Tutkimuksen aineistoa on tarvittaessa painotettu vastaamaan perusjoukon ikä-, sukupuoli ja liittojakaumaa. Aineistonkeruun toteutti Akavan toimeksiannosta Verian.
