Suomalaiset vanhemmat jakautuvat kahteen leiriin siinä, säästävätkö tai sijoittavatko he omille lapsilleen.
Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2024 -tutkimuksen mukaan vajaa puolet (49 %) sijoittaa tai säästää lapsilleen. Niukka enemmistö, 51 prosenttia, ei säästä tai sijoita lapsilleen.
Vastaukset eivät ole muuttuneet merkittävästi, sillä kun asiaa kysyttiin edellisen kerran vuonna 2019, jolloin vastaajista 46 prosenttia sijoitti ja säästi lapsilleen, ja 54 prosenttia ei.
Tutkimuksen mukaan yleisin syy sille, ettei säästä tai sijoita lapsilleen, on ylimääräisen rahan puute, ja useimmiten näin vastaavat naiset. Noin viidennes vastaajista (21 %) uskoo, että säästäminen tai sijoittaminen ei ole tarpeen. Vastaajista 7 prosenttia kertoo, ettei ole ajatellut asiaa.
He, jotka säästävät tai sijoittavat lapsilleen, turvautuvat yleisimmin säästötiliin (21 %) tai rahastoihin (12 %). Kolmanneksi suosituin säästömuoto on perinteinen säästöpossu (9 %), joka peittoaa suosiossa muun muassa osakkeet ja pörssinoteeratut rahastot eli ETF:t (6 %).
Danske Bankin laina- ja sijoituspalveluista vastaava johtaja Ville Oravan mukaan säästötilit ovat olleet suosittu tapa säästää lapsille aiemminkin.
– On erittäin positiivista, että suomalaisista vanhemmista jo puolet säästää tai sijoittaa lapsilleen. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2019. Vanhemman oma elämäntilanne säätelee sitä, miten paljon lapselle on mahdollista säästää. Jos pohdit lapsillesi sijoittamista, kannattaa harkita arvopapereita, sillä lapsilla on etu, jota aikuisilla sijoittajilla ei ole, elämän verran aikaa. Jo hyvin pienellä kuukausisummalla saa kerättyä potin, jonka avulla nuori saa rahoitettua itsenäisen elämän ensimmäisiä isoja hankintoja, kuten esimerkiksi ensimmäisen kodin kalusteita, Orava sanoo tiedotteessa.
Lapselle on hyvä avata oma tili säästämistä ja sijoittamista varten. Vanhemmat voivat säästää muun muassa lapselle rahastoon, osakesäästötilille tai Kultapossutilille.
– On hyvä muistaa, että lapsi saa varat käyttöönsä täytettyään 18 vuotta. Jos haluaa lapsen saavan varat käyttöönsä myöhemmin, tulee varat säästää ensin omiin nimiin ja lahjoittaa lapselle myöhemmin, mutta tällöin pitää huomioida lahjaveron aiheuttamat mahdolliset kulut, Ville Orava kertoo.
Danske Bank on vuodesta 2018 selvittänyt pohjoismaalaisten taloudellisen mielenrauhan tasoa kyselytutkimuksella. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset kussakin maassa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavilla otoksilla.
Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneeleissa 11.4-19.4.2024. Otoskoko Suomen osalta on 3031, jolloin keskimääräinen virhemarginaali kokonaistasolla on noin ±1,6%-yksikköä (95%:n luottamustasolla).
