– Hyvinvointialueet painivat talousongelmissa. Samanaikaisesti on varmistettava perustuslainkin edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut kansalaisille. Tämä yhtälö ei onnistu, ellei kansanterveyttä saada parannettua. Se edellyttää, että kansanterveys nostetaan kaikilla hallinnonaloilla päätöksenteossa keskiöön, sanoi eduskunnan varapuhemies, terveystieteiden tohtori Paula Risikko Terveydenhoitajapäivillä Helsingissä perjantaina.
Hän totesi, että terveyden edistämisellä vähennetään raskaiden, korjaavien palveluiden tarvetta.
– Terveyden edistäminen luo perustan työ- ja toimintakyvylle, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, ehkäisee sairauksia, vahvistaa mielenterveyttä ja ennen kaikkea ylläpitää hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi turvallisuutta ja osallisuutta.
Risikko huomioi, että terveyden edistämistä ohjaavat monet lait, muun muassa terveydenhuoltolaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja kuntalaki.
– (Petteri) Orpon (kok.) hallitus tunnistaa ohjelmassaan ennaltaehkäisevän työn merkityksen, sillä sen avulla voidaan edistää ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä, ja siten vähentää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Tämä puolestaan hillitsee kustannuksia, kuvasi Risikko.
Hallitusohjelmassa on päätetty yhdessä järjestöjen kanssa toteuttaa kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma, jolla vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta.
– Kansanterveyden parantumiseen tarvitaan päätöksenteon lisäksi osaamista, siksi terveydenhoitajien työ on entistäkin merkittävämpää, totesi Risikko.
Terveydenhoitajakoulutus täyttää tänä vuonna sata vuotta. Terveydenhoitajakoulutus on muuttunut vuosien saatossa, mutta sen ytimenä on koko ajan ollut terveyden edistäminen, joka on kohdentunut yksilöihin, perheisiin, työyhteisöihin ja ympäristöön.
– Terveydenhoitajan työ on valtavan tärkeää ja kustannusvaikuttavaa. Se on työskentelyä kansanterveyden ja kansantalouden sekä kansakunnan turvallisuuden hyväksi. Kiitos työstänne, terveydenhoitajat, Risikko sanoi.
