Presidentti Sauli Niinistön mukaan Euroopan unionin maiden ilmapuolustukseen voitaisiin käyttää EU-velkaa. Niinistö kommentoi asiaa Maaseudun tulevaisuuden haastattelussa.
Niinistö ajattelee, että EU-maiden olisi osattava heittää vanhat periaatteet romukoppaan ja panna vauhtia asehankintoihin. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että pelkkä kansallisten puolustusmäärärahojen kasvattaminen sekä niiden käytön tehostaminen eivät riittäisi.
– EU:n seuraava rahoituskehys lähtee liikkeelle vasta vuonna 2028. Se ei vastaa tähän tarpeeseen. Ratkaisuja pitää löytää nopeammin, Niinistö huomauttaa.
Tämä yhtälö taas johtaa Niinistön mukaan kovaan sanaan nimeltä yhteisvelka.
Niinistö painottaa, että Ukrainan sodan myötä ilmapuolustuksensa laiminlyövät maat toimivat vastuuttomasti. Juuri ilmapuolustuksen vahvistamiseen voitaisiin käyttää EU:n yhteistä velkarahaa.
Presidentti myöntää, että EU:n koronapandemian aikainen yhteisvelalla rahoitettu elvytyspaketti herätti Suomessa katkeria tuntemuksia. Käytännössä paketti tarkoitti Niinistön mukaan, että jotkut maksoivat ja jotkut saivat.
Tässä tapauksessa tilanne olisi kuitenkin erilainen.
– Yhteiseen ohjuskilpeen käytettävä yhteisvelka olisi luonteeltaan erilainen. Ei tapahtuisi mitään tulonsiirtoa. Kaikki maksavat ja kaikki saavat, Niinistö linjaa.
Lopuksi Niinistö toteaa, että uhkiin varautumisessa on kyse myös arvoihin ulottuvasta asennemuutoksesta. Hän viittaa esimerkkinä Suomen itärajan sulkuun, jota jotkut ihmisoikeustoimijat ovat vastustaneet kiivaasti.
– Olemme luoneet yksilöille lähes ihanteelliset vapaudet, joita myös suojataan hyvin tarkasti, mutta olemmeko me samalla luoneet ihanteellisen toiminta-alustan pahantekijöille, Niinistö pohtii.