Suomalaisten enemmistön mielestä julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa edelleen, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimuksesta.
Selvä enemmistö eli 62 prosenttia on sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa tämän eduskuntavaalikauden aikana. Vastaajista 50 prosenttia kannattaa uusia menoleikkauksia ja 38 prosenttia veronkorotuksia tasapainottamisen keinoina.
Vaikka sopeutustoimet saavat kansalaisilta kannatusta, vastaajista 29 prosenttia luottaa Petteri Orpon (kok.) hallitukseen, ja 54 prosenttia arvioi luottamuksensa hallitukseen vähäiseksi.
Suomalaiset näkevät arvo- ja asennetutkimuksen tulosten valossa lähitulevaisuuden kehityksen pessimistisessä valossa. Enemmistö arvioi yhteiskunnallisten ristiriitojen ja vastakkainasetteluiden kasvavan, terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden huononevan ja työmarkkinaosapuolten välisten suhteiden heikentyvän.
– Pessimistinen tulevaisuuskuva selittää luottamuksen heikentymistä hallitukseen. Suomalaiset pelkäävät talouden vaikeuksien jatkuvan, eivätkä he ole kovin vakuuttuneita hallituksen onnistumisesta keskeisissä tavoitteissaan kuten velkaantumisen taittamisessa. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut olemaan kiristämättä kokonaisveroastetta, mutta viime kevään kehysriihessä päätetyt veronkiristykset saattavat lisätä myös hallituspuolueiden kannattajien epäilyksiä tavoitteiden pitävyydestä, arvioi aihetta käsittelevän analyysin kirjoittanut Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.
Poliisin ja armeijaan luotetaan
Yhteiskunnassa vaikuttavista toimijoista luottamus puolustusvoimiin on kasvanut eniten edelliseen mittauskertaan nähden.
Luottamus on vähentynyt hallituksen ohella tasavallan presidenttiin ja hyvinvointivaltion keskeisiin instituutioihin, kuten terveydenhuolto-, sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmään.
Suomalaisista 86 prosenttia luottaa puolustusvoimiin, mikä tekee siitä maan luotetuimman instituution. Toiseksi luotetuin instituutio on poliisi (82 %), sitten oikeuslaitos (71 %), yliopistotutkijat (65 %) ja puolustusliitto Nato (61 %).
– Luottamuksen rapautuminen valtion perustoimintoihin on huolestuttava ilmiö, jolla saattaa jatkuessaan ollaan merkittäviä poliittisia vaikutuksia. Hallituksella on edelleen vahva selkänoja säästötoimille, mutta samalla sen olisi kyettävä osoittamaan, että sillä on keinoja luoda edellytyksiä talouskasvulle ja pitää huolta valtion perustehtävistä, Metelinen summaa.
Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.-21.10.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaa pois lukien. Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.
