Lumimyrskyn arvioidaan iskevän suureen osaan Suomea keskiviikkona. Paikoin sade tulee räntänä, paikoin lumena.
Kova tuuli ja rankkasateet lisäävät sähkökatkoksien riskiä, kun myrsky voi kaataa puita sähkölinjojen päälle. DNA kertoo saavansa tiedon tämänkaltaisista verkkohäiriöstä lähes reaaliajassa.
Valvomon osastopäällikkö Visa Urpelaisen mukaan suurin osa häiriöistä ei näy asiakkaalle millään lailla. DNA:n verkonhallintakeskus eli valvomo sijaitsee Lahdessa.
– Osan korjaa automatiikka saman tien tai ihminen jopa alle minuutissa etänä, esimerkiksi konfiguraatiomuutoksella tai siirtämällä palveluita varmentaville reiteille. Sähköverkon häiriötilanteessa jokainen tukiasema toimii akkujen varassa keskimäärin kolme tuntia tai jopa pidempään, minkä puitteissa valtaosa häiriöistä päästään korjaamaan, Visa Urpelainen toteaa tiedotteessa.
Joissain tapauksissa vianmääritys tai -korjaus pitkittyy. Valvomoon saattaa esimerkiksi tulla tieto kaapelivauriosta. Kylmänä talvena routamaa pitää ensin sulattaa, jotta kaapelin pääsee kaivamaan esiin ja vaurion saa korjattua.
Tähän voi mennä jopa vuorokausi. Myös kohteeseen pääsy vaikeutuu, jos lunta on tullut suuri määrä lyhyessä ajassa. Aurauksen tilaamisella voi silloin olla kovakin kiire.
– Ääriolosuhteet ovat aina haaste. Siirrettävän varavoimakoneen toimittaminen vikapaikalle – ja tietenkin myös käyttöönotto – on 40 pakkasasteessa melko lailla vaikeampaa kuin nollakelillä, Urpelainen sanoo.
Hänen mukaansa häiriöstä ei tarvitse välittömästi ilmoittaa viestiruuhkan välttämiseksi, vaikka myrskyn aikana älylaite tippuisikin verkosta.
– On parempi odottaa hetki, seurata tilannetta ja olla yhteydessä sitten, jos myrskyn laantuessakaan verkko ei toimi. Häiriö on joka tapauksessa varmasti tiedossamme ja viankorjaus käynnissä, vaikka palvelut eivät juuri sillä hetkellä pelaisikaan, osastopäällikkö toteaa.
DNA toimii suurhäiriötilanteissa tiiviissä yhteistyössä paitsi valtakunnallisten ja alueellisten operaattoreiden myös hätäkeskuslaitosten, Traficomin, pelastuslaitoksen, Krivat-järjestelmää ylläpitävien erillisverkkojen ja alueellisten alihankkijoiden kanssa. Myös Ilmatieteen laitoksen ennusteista on suuri apu varautuessa myrskyihin.
– Meillä on oma kriisijohtamismalli, joka on ikään kuin häiriönhallinnan priorisointityökalu. Se otetaan käyttöön muutaman kerran vuodessa, minkä lisäksi harjoittelemme toimintamalleja jatkuvasti ylläpitääksemme varautumisen tasoa, Urpelainen sanoo.
