Kokoomuksen pormestariehdokas ja Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov sanoo Iltalehdessä, että hyvinvointialueiden määrä pitää vähentää merkittävästi ja nopealla aikataululla.
Hänen mukaansa Helsinki on esimerkki siitä, että vain riittävän suuret alueet pystyvät huolehtimaan palveluista ja pitämään sosiaali- ja terveysmenojen kasvun aisoissa.
Sopiva väestömäärä hyvinvointialueelle olisi Sazonovin mukaan noin puoli miljoonaa asukasta, jotta alue voisi toimia taloudellisesti kestävästi. Alueita jäisi jäljelle 11 tai 12, eli niiden määrä putoaisi puoleen nykyisestä.
Hyvä aika aloittaa karsinta olisi Sazonovista jo ensi vuoden kevät. Suurta hallintouudistusta ei tarvita, vaan yhdistämiset voisi toteuttaa arviointimenettelyjen kautta, joihin joutuvat alueet, jotka eivät kykene kattamaan alijäämiään määräajassa.
– Olen huolissani siitä, että jos tätä järjestelmää ei kehitetä hallitusti ja jos myöskin muualla Suomessa ei saada taloutta haltuun, se väistämättä vaikuttaa ihmisten palveluihin.
Sazonovin mukaan käytännössä sopeutuksia joudutaan tekemään etenkin terveyskeskuksia karsimalla.
Helsingin muihin alueisiin verrattuna hyvä taloustilanne on Sazonovin mukaan saanut aikaan sen, ettei esimerkiksi yt-neuvotteluille ole ollut tarvetta. Husin erillisratkaisua hän ei pilkkoisi. Uudenmaan ja Helsingin alueella voitaisiin siirtyä yhteen 1,7 miljoonan asukkaan hyvinvointialueeseen, mutta tämä olisi Sazonovin mukaan järkevää vasta siinä vaiheessa, jos koko maassa olisi esimerkiksi kolme hyvinvointialuetta.
Keskusta on väittänyt, että sote-kustannukset olisivat kasvaneet yhtä lailla myös kuntapohjaisessa järjestelmässä. Sazonov ei siihen usko.
– Kyllä minua ihmetyttää siinä tapauksessa, että Helsingissä kustannusten kasvu on ollut 4,6 prosenttia ja keskimääräinen kasvu hyvinvointialueilla yli 10 prosenttia ja joillain alueilla jopa yli 15 prosenttia, Sazonov sanoo IL:lle.
