Tuoreesta Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimuksesta selviää 1 700 luottamushenkilön ja johtavan viranhaltijan näkemykset luottamushenkilötyöstä sekä aikeet asettua ehdolle ensi kevään vaaleissa. Vastaukset kattavat yli 90 prosenttia Manner-Suomen kunnista.
Yli puolet kyselyyn vastanneista, tällä hetkellä toimivista kunnanvaltuutetuista aikoo jälleen asettua ehdolle ja kolmasosa harkitsee kuntavaaliehdokkuutta, sillä kunnan ajankohtaiset asiakysymykset ja mahdollisuus vaikuttaa kunnan tulevaisuudennäkymiin innostavat.
Ehdokkuushaluja puolestaan vähentävät yksityiselämän kuormitus, häirinnän kokemukset sekä osan mielestä myös päätöksentekokulttuuri. Tuloksissa korostuu, että vaikka haasteita on, moni kokee kuntapolitiikan olevan merkityksellinen tapa vaikuttaa.
Runsas neljännes harkitsee vielä ehdokkuuttaan
Yli puolet (51 %) Kuntapäättäjäkyselyyn vastanneista, tällä hetkellä toimivista kunnan- ja kaupunginvaltuutetuista aikoo asettua ehdolle uudelleen kevään 2025 kuntavaaleissa, mutta joka viides (21 %) ilmoittaa, ettei aio jatkaa. Runsas neljännes (28 %) harkitsee vielä ehdokkuuttaan.
Vuosien 2017 ja 2021 kuntavaaleissa jatkopaikkaa hakevista 74 prosenttia oli edellisen kauden istuvia valtuutettuja. Tuoreeseen Kuntapäättäjätutkimukseen peilaten näyttäisi siltä, että uusien ja vanhojen ehdokkaiden suhde pysyy melko samana.
Uusille kuntavaaliehdokkaille on tilaa ja tarvetta. Kolmissa viimeisimmissä kuntavaaleissa uusien valtuutettujen osuus valituista valtuutetuista on ollut noin 44 prosenttia valituista.
– Aiempien tutkimusten valossa tiedämme myös sen, että piilopotentiaalisia ehdokkaita on erityisesti 40-49 -vuotiaiden ikäluokassa, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Aluevaalien osalta Kuntapäättäjätutkimuksen vastaajajoukosta 67 prosenttia arvioi, että ei aio asettua ehdolle aluevaaleissa, 13 prosenttia harkitsee asiaa ja 20 prosenttia ilmoitti aikovansa asettua aluevaaliehdokkaaksi.
Vaikuttamisen mahdollisuus motivoi vahvasti
Kuntavaaliehdokkuuteen eniten motivoivat ajankohtaiset asiakysymykset (57 %) sekä kunnan tulevaisuudennäkymät (40 %). Erityisesti suurissa kaupungeissa asiakysymykset motivoivat vahvasti – jopa 80 prosenttia yli 100 000 asukkaan kaupunkien vastaajista kokee niiden lisäävän ehdokkuushalukkuutta.
Puolueiden välilläkin suurimmat erot tulevat suhtautumisessa asiakysymyksiin ehdokkuushalukkuutta lisäävänä tekijänä. Vihreistä 69 prosentille ajankohtaiset asiakysymykset lisäävät halukkuutta olla ehdolla, kristillisdemokraateista 24 prosentilla vastanneista. Tarkempi puoluekohtainen erittely löytyy liitteenä olevasta tutkimuskoosteesta.
– Kuntapolitiikassa pääsee tekemään konkreettisia ja kauaskantoisia päätöksiä. Se houkuttelee ihmisiä, jotka haluavat aidosti vaikuttaa ympäristönsä ja yhteisönsä tulevaisuuteen, sanoo Pekola-Sjöblom.
Monet vastaajat nostivat vapaasanavastauksissa esiin oman poliittisen ryhmän sisäiset ongelmat ja vanhakantaiset toimintatavat merkittävinä syinä, jotka vähentävät halukkuutta jatkaa luottamustehtävissä.
Kuntalaistutkimus osoitti, että monella on kynnys asettua ehdolle kuntavaaleissa, vaikka halua hoitaa kunnallista luottamustehtävää olisi.
– Paikallisille poliittisille toimijoille tässä riittää haastetta eli miten tavoittaa ja saada nämä piilopotentiaaliset mukaan, Pekola-Sjöblom pohtii.
Kunnat, joissa päätöksenteko on avointa ja rakentavaa, onnistuvat erityisen hyvin motivoimaan uusia ehdokkaita.
– Keskusteluilmapiiri on ratkaisevassa roolissa, kun rohkaisemme uusia ihmisiä mukaan kuntapolitiikkaan. Rakentava ja kunnioittava vuoropuhelu ei ainoastaan houkuttele ehdokkaita, vaan myös vahvistaa kuntien päätöksenteon laatua ja luottamusta, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
– On parannettavaa sitten enemmän tai vähemmän, positiivista on, että moneen asiaan, kuten päätöksentekoilmapiiriin, voi vaikuttaa jokainen päättäjä, valtuusto ja kunta itse. Kuntaliittokin tulee tarjoamaan tukea hyvään yhteistyöhön ja päätöksentekokulttuuriin, kun uusi valtuustokausi alkaa, jatkaa Karhunen.
Hyvä päätöksentekokulttuuri ja kuntalaisilta saatava palaute tärkeässä osassa
Kunnan keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri jakaa mielipiteitä. Neljäsosa kertoo sen merkittäväksi ehdokkuutta lisääväksi tekijäksi, 39 prosenttia suhtautuu asiaan neutraalisti ja 36 prosenttia ilmoittaa nykyisen päätöksentekokulttuurin päinvastoin vähentävän halua asettua ehdolle.
Kun tarkastellaan vastauksia kuntakokoluokittain alle 5 000 asukkaan kunnista aina suurimpiin yli 100 000 kaupunkeihin saakka, kunnan päätöksentekokulttuuri paistattelee kolmen tärkeimmän ehdokkuutta lisäävänä tekijänä sekä pienimmissä että suurimmissa kunnissa.
– Hyvä päätöksentekokulttuuri voi toimia houkuttimena uusille ehdokkaille ja vahvistaa luottamusta paikallispolitiikkaan, Karhunen korostaa.
Myös kuntalaisten palaute voi olla merkittävä motivaattori. Vastaajista yli neljännes kokee kuntalaisilta saatavan palautteen pikemmin lisäävän ehdokkuushalukkuutta, erityisesti niissä kunnissa, joissa vuorovaikutus kuntalaisten kanssa on suoraa ja henkilökohtaista.
– Tulevat kuntavaalit ovat keskeisessä roolissa luottamuksen vahvistamisessa. Avoin, vuorovaikutteinen ja osallistava päätöksenteko on välttämätöntä – ilman luottamusta ei ole toimivaa yhteiskuntaa, Pekola-Sjöblom painottaa.
Ehdokkuutta vähentäviin tekijöihin puututtava
Vaikka kiinnostus kuntapolitiikkaan on vahvaa, tutkimuksesta erottui selkeästi ehdolle asettumista vähentäviä tekijöitä.
Suurimpana esteenä pidetään yksityiselämään liittyviä syitä. Vastaajista 63 prosenttia koki yksityiselämän vähentävän ehdokkuushalukkuutta. Erityisesti tämä korostui naisilla (69 %), jotka monesti kokevat työelämän ja perheen yhteensovittamisen jo sinällään haastavammaksi kuin miehet.
– On hyvä muistaa, että töistä on kuntalainkin nojalla mahdollista saada vapaata luottamustehtävien hoitamista varten, ja kokousten ajankohdan päättää kukin kunta itse, muistuttaa Pekola-Sjöblom.
Vastaajista 44 prosenttia kokee häirinnän ja uhkailun vähentävän ehdokkuushalukkuutta. Häirintä ja uhkailu ovat tutkimuksen merkittävämpi este naisille. Heistä 50 prosenttia vastanneista kokee tämän vähentävän ehdokkuushalukkuutta, kun miehistä näin kokee 39 prosenttia.
Lisäksi naiset arvioivat keskustelu- ja päätöksentekokulttuurin vähentävän ehdokkuutta useammin (40 %) kuin miehet (33 %).
Kuntaliitto aikoo nostaa esille tarkennettua tietoa häirinnästä ja uhkailusta sekä ratkaisuja parempaan keskustelu- ja päätöksentekokulttuuriin vaalien alla.
Vastaajista 44 prosenttia kokee kunnan talouden vähentävän ehdokkuushalukkuutta, erityisesti alle 20 000 asukkaan kunnissa.
Median toiminta jakaa vastaajien mielipiteitä
Median toiminta jakaa Kuntapäättäjäkyselyyn vastanneiden mielipiteitä. Vajaa kolmannes (31 %) vastaajista kokee sen vähentävän halukkuutta asettua ehdolle, mutta joka seitsemäs (17 %) arvioi sen pikemmin lisäävän kiinnostusta. Positiiviset kokemukset mediasta korostuvat kunnissa, joissa myös onnistumisia ja yhteistyötä tuodaan esiin.
– Media voi merkittävästi tukea ehdokkuutta tasapainoisella ja kannustavalla raportoinnilla. Tämä on erityisen tärkeää suurissa kunnissa, joissa negatiivinen julkisuus saattaa vähentää kiinnostusta, Pekola-Sjöblom sanoo.
Kuntalaisten palaute, median raportointi tai häirintä ja uhkailu ei vaikuta millään tavalla vastaajista noin puolen ehdokkuusaikeisiin.