Viron ulkoministeri Margus Tsahknan mukaan lännen on otettava nykyistä määrätietoisempi ote Ukrainan tukemisessa.
Tsahkna muistuttaa Postimees -lehdessä, että täysimittainen sota on kestänyt jo yli tuhat päivää. Hyökkäys Ukrainaan alkoi kuitenkin jo vuonna 2014, kun vihollisuudet alkoivat Itä-Ukrainassa ja Venäjä miehitti Krimin niemimaan.
– Tämä tarkoittaa yhteensä lähes 4 000 päivää terroria, Ukrainan alueiden laitonta miehitystä, Ukrainan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen ja alueellisen koskemattomuuden rikkomista, Viron ulkoministeri kirjoittaa.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt pidempään kuin mikään muu nykyaikainen sota. Näin pitkän sodan aikana on tullut selväksi, ettei diplomatia ole kyennyt hillitsemään Venäjän imperialistisia tavoitteita, hän jatkaa.
Tsahknan mukaan Venäjä on eskaloinut jatkuvasti sotaa. Viimeisin käänne on Pohjois-Korean sotilaiden tuominen rintamalle.
Tähän Viron ulkoministerin mukaan on vastattava voimakkaasti.
Tärkeä ero Tsahknan mukaan on siinä, tavoitteleeko länsi Ukrainan selviytymistä vai Ukrainan voittoa. Tähän asti länsi on lisännyt tukea varovaisesti asteittain. Monien arvostelijoiden mukaan päätöksiä tuesta on tehty usein liian myöhään.
– On erittäin tärkeää, että annamme Ukrainalle rajoittamatonta sotilaallista tukea auttamaan siinä, että se saavuttaa sotilaallisen ylivoiman. Uskon, että olemme saavuttaneet hetken, jolloin emme voi enää sallia taannehtivaa reagointia Venäjän eskalaation askeliin, Tsahkna toteaa.
Tsahknan mukaan lännen uusilla johtajilla voi olla erittäin tärkeä rooli rauhan perustan luomisessa. Esimerkiksi Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on toistuvasti sanonut, että hänen tavoitteenaan on lopettaa sota Ukrainassa.
– Kuten olen aiemmin todennut, Trumpilla on potentiaalia tulla aikakautemme Winston Churchilliksi, Tsahkna toteaa ja viittaa Britannian toisen maailmansodan aikaiseen pääministeriin, joka on noussut sankarin maineeseen.
Vastuuta rauhasta ja Ukrainan voitosta ei voi Tsahknan mukaan kuitenkaan vierittää yksin USA:lle.
– Tämä edellyttää kuitenkin myös Euroopan jatkuvaa vahvaa panosta Ukrainan auttamiseen ja Naton puolustusmenojen vähimmäistavoitteen täyttämistä, koska vain vahvassa yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä transatlanttinen liitto voi olla vahva.
Viron ulkoministeri arvostelee liittouman nykyisiä johtajia.
– Saksa, yksi Ukrainan suurimmista sotilaallisista tukijoista, on saanut aikaan pahaa mieltä liittolaisissa ja kumppaneissa. Jaloista aikeista huolimatta on vaikea löytää perusteluja liittokanslerin (Olaf Scholz) puhelulle Venäjän itsevaltias Vladimir Putinin kanssa. Miksi? Putinin tavoitteet eivät ole muuttuneet, joten tämä puhelu ei tuonut meitä lähemmäksi rauhaa eikä muuttanut Putinin tavoitteita. Kukaan ei siis voittanut tässä puhelussa, Tsahkna toteaa.
Myönteisenä asiana hän pitää sitä, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden antoi vihdoin luvan käyttää amerikkalaisten toimittamia pitkän kantaman aseita Venäjän maaperälle kohdistuvissa iskuissa.
– Kaikki lännen apu ja ponnistelut, koordinointi ja yhteistyö ovat välttämättömiä auttamaan Ukrainaa pääsemään lähemmäksi voittoa.
