Vajaa kolmasosa Nordean kyselytutkimukseen vastanneista kertoo, että omaan taloyhtiöön on tehty energiatehokkuutta parantava remontti. Yhdeksän prosenttia vastanneista sanoo, että remonttia on harkittu. Vastauksissa ei ole juurikaan tapahtunut muutosta vuoden takaiseen.
Energiaremontilla tarkoitetaan esimerkiksi lämmitystavan muutosta, ikkunoiden ja ovien tiivistämistä, lisäeristyksen asentamista ja valaistuksen uusimista.
– Energiatehokuutta parantavat remontit vähentävät asumisen päästöjä, vaikuttavat asumismukavuuteen ja nostavat asuntojen arvoa. Vaikka näitä remontteja on tehty taloyhtiöihin jo ilahduttava määrä, on paljon työtä vielä edessä, huomauttaa Nordean taloyhtiöistä vastaava johtaja Antti Tolonen tiedotteessa.
Eniten energiaremontteja on tehty tai suunniteltu siksi, että lämmityskustannukset laskisivat (62 prosenttia vastanneista), talotekniikka on vanhentunut (36 prosenttia vastanneista) tai oman asunnon arvo nousisi (26 prosenttia vastanneista). Hiilijalanjäljen pienentäminen on ollut vaikuttimena energiaremontin tekemiseen tai suunnitteluun 17 prosentilla vastaajista.
Tolosen mukaan taloyhtiöiden kannattaa tehdä kunnossapitosuunnitelma kymmenen vuoden päähän ja miettiä kaikessa remontoinnissa energiatehokkuuden parantamista.
– Tehdyt energiaremontit lisäävät asuntojen houkuttelevuutta verrattuna niihin asuntoihin, joiden taloyhtiöissä remontteja ei ole tehty. Tämän pitäisi mielestäni näkyä myös asuntojen hinnoissa, Tolonen sanoo.
Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti Kantar Finland internetpaneelissa 17.-23. syyskuuta 2024 ja siihen vastasi 1 161 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. 95 prosentin virhemarginaali tuhannen hengen kyselyssä on vastauksesta riippuen 1,5−3 prosenttia suuntaansa.
