Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen ihmettelee, mistä syntyy tarve levittää harhakäsityksiä Kela-korvauksista, ja miksi terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän tuntevat ja sitä ymmärtävät eivät oikaise tai pääse oikaisemaan julkisuudessa olevia vääriä tietoja.
Terveydenhuollon Kela-korvausten historia ulottuu yli 60 vuoden taakse. Sairausvakuutuslain mukaisesti kansalaisille korvataan lääkärin määräämien lääkkeiden hankinnasta, terveydenhuoltoon liittyvistä matkoista sekä hoidoista aiheutuvia kustannuksia.
− Lääkärinpalkkioiden, hoitojen ja tutkimusten Kela-korvaukset, noin 120 miljoonaa euroa vuonna 2023, muodostavat murto-osan sairausvakuutuslain perusteella maksettavista yli kahden miljardin euron korvauksista. Ne ovat vain noin yksi prosentti terveydenhuollon 12 miljardin euron kokonaismenoista, Partanen muistuttaa.
Kela-korvauksia myönnetään vain käytön mukaan suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluvista hoidoista. Kyseiset hoidot ovat siten hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevia palveluita.
Partasen mukaan Kelan kautta suoritettavat, osittain sairausvakuutusmaksuilla ja osin valtion budjetista rahoitettavat korvaukset ovat parhaiten käyttötarkoitukseensa kohdistuvia verovaroista kansalaisille maksettavia tukia.
– Niillä ei voi tehdä muita kuin terveyspalveluihin liittyviä hankintoja. Toisin on esimerkiksi asumistuen tai lapsilisien laita. Niitä tuen saaja voi kohdistaa myös alkuperäisen tarkoituksen vastaisiin hankintoihin, Partanen selvittää.
Sairaanhoidon Kela-korvausjärjestelmää on kehitetty vuosikymmenten aikana muun muassa ottamalla käyttöön niin sanottu suorakorvausmenettely ja kiinteät taksat.
Samalla on kuitenkin pienennetty korvauksiin varattua rahoitusta 1980-luvun lopulta alkaen ensin jättämällä indeksitarkistukset tekemättä ja sitten toteuttamalla korvausten huomattavia leikkauksia.
− Kela-korvausten jälkeenjääneisyys ja niiden massiiviset leikkaukset vuosina 2016 ja 2023 ovat johtaneet siihen, että korvaukset eivät palvele nykyisin kovinkaan hyvin alkuperäistä tavoitettaan. Erityisesti pienituloisille hoitoon hakeutuminen Kela-korvauksia hyödyntämällä on muodostunut erittäin haastavaksi. Mitä jos vastaava korvausten jäädyttäminen vuosikymmeniksi ja massiiviset leikkaukset olisi toteutettu asumis-, opinto- tai toimeentulotukeen, kysyy Partanen.
Hänen mielestään kansalaisille kohdennettujen Kelan sairaanhoidon korvausten rinnastaminen yritystukiin osoittaa lähes täydellistä tietämättömyyttä Suomen sosiaaliturvan rahoituksesta tai halua syystä tai toisesta johtaa kansalaisia harhaan.
− Lääkäripalveluyritykset on esittänyt lukuisia kertoja, että soten rahoitusjärjestelmää pitää uudistaa kokonaisuutena vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. On kohtuutonta odottaa, että minimaalisilla Kela-korvauksilla voitaisiin ratkaista soten keskeiset haasteet, Partanen toteaa.
