Työntekijöiden yhdistyksille ehdotetaan lakisääteistä velvollisuutta huolehtia, ettei työtaistelulla vakavasti vaaranneta esimerkiksi henkeä, terveyttä, työnantajan omaisuutta tai ympäristöä.
Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lakimuutoksista lausuntokierroksen 22.11.2024−3.1.2025. Muutokset on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut työssään yksimielinen. Lausuntokierroksen jälkeen virkavalmistelu jatkuu, tem kertoo tiedotteessa. Tavoitteena on, että hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle alkuvuodesta 2025.
Lakihankkeen taustalla on eduskunnan lausuma vuodelta 2022, jolloin se sääti määräaikaisen lain välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana.
Eduskunta edellytti tuolloin, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa. Eduskunnan lausuman toteuttaminen on kirjattu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan.
Suojelutyöllä tarkoitetaan yleensä työtä, joka on välttämätöntä hoitaa työtaistelun aikana, jotta esimerkiksi henki, terveys, työpaikan koneet ja laitteet tai ympäristö eivät vaarannu.
Työtaistelun aikaisesta suojelutyöstä ei nykyisin ole työsuhteisten osalta säädetty laissa, vaan suojelutyöstä päättää työtaisteluun osallistunut työntekijöiden yhdistys ja tarvittaessa siitä neuvotellaan työntekijä- ja työnantajapuolen välillä.
Työryhmän mietinnössä ehdotetaan, että työntekijöiden, virkamiesten ja viranhaltijoiden yhdistykselle tulisi lakisääteinen huolehtimisvelvollisuus.
Tämä tarkoittaisi, että niiden olisi työtaistelua toimeenpannessaan huolehdittava siitä, ettei työtaistelulla vakavasti vaaranneta esimerkiksi henkeä, terveyttä, työnantajan omaisuutta tai ympäristöä.
Velvollisuus edellyttäisi, että työtaistelun ulkopuolelle rajataan kokonaan tietyt tehtävät tai toiminnot tai vaihtoehtoisesti annetaan riittävästi suojelutyötä.
Työnantaja voisi vaatia tuomioistuimelta sellaisen työtaistelun kieltämistä, jonka yhteydessä työntekijöiden yhdistys ei rajaisi työtaistelua tai antaisi suojelutyötä laissa edellytetyllä tavalla.
Lausuntokierroksella oleva esitysluonnos on valmisteltu kolmikantaisesti työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä. Työryhmässä olivat edustettuina Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, STTK ry, Akava ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät SY ry, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Valtion työmarkkinalaitos.
EK sanoo omassa tiedotteessaan, että työryhmän ehdotus on jäänyt vaillinaiseksi, eikä se ei sisällä toimivaa ratkaisua suojelutyön turvaamiseksi työtaistelutilanteessa.
EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä korostaa, että jatkovalmistelun aikana on laajennettava mahdollisuuksia puuttua yhteiskunnan tärkeitä toimintoja vaarantaviin työtaisteluihin tuomioistuimen päätöksellä ja sallittava hätätyön käyttö entistä selvemmin työtaisteluiden yhteydessä.
– Tuomioistuimen päätöksen pitää voida koskea kaikkia työtaistelun piirissä olevia työpaikkoja eikä vain yhtä työnantajaa kerrallaan. Tällaisen kiellon voisi luontevasti antaa esimerkiksi työtuomioistuin, joka on tottunut arvioimaan työtaistelutoimenpiteiden lainmukaisuutta. Valitettavasti työryhmässä ei arvioitu tähän vaihtoehtoon liittyviä näkökohtia kuin hyvin ohimennen, Äimälä sanoo.
Lisäksi tulee EK:n mukaan selventää, että hätätyö on käytettävissä myös työtaisteluiden yhteydessä aina, kun se on välttämätöntä hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojelemisen tai muiden tärkeiden intressien turvaamiseksi.
Työryhmän ehdottama uusi tuomioistuinmenettely soveltuisi lähinnä suppeisiin yksittäisiä työnantajia koskeviin työtaisteluihin eikä toisi EK:n mukaan lisäarvoa nykytilanteeseen.
Eduskunta on joutunut säätämään suojelutyötä koskevan määräaikaisen erityislain vuosina 2007 ja 2022 välttämättömän terveydenhuollon turvaamiseksi työtaistelun aikana. Suojelutyön turvaaminen määräaikaisten erityislakien kautta pysyvän lainsäädännön sijasta ei luonnollisesti ole tarkoituksenmukaista.
– Työryhmän ehdotuksesta puuttuvat riittävät keinot suojelutyön järjestämiseen, jos palkansaajien yhdistykset eivät noudata velvollisuuttaan huolehtia riittävästä suojelutyöstä. Työryhmän ehdotus ei siten poistaisi tarvetta säätää määräaikaisia erityislakeja, Äimälä katsoo.
Työryhmän ehdotuksessa on myönteistä, että suojelutyötä koskevat säännökset koskevat terveydenhuollon lisäksi myös kaikkia muita toimialoja.
Luettelo niistä tilanteista, joissa suojelutyötä voidaan käyttää, on kuitenkin liian suppea, ja EK:n mukaan sitä pitää laajentaa ja täsmentää jatkovalmistelun aikana.
