Topol-M -ballistinen ohjus Moskovan voitonpäivän paraatissa. Dnipron iskussa käytettiin erityyppistä ohjusta. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Tämä tiedetään Venäjän Orešnik-ohjuksesta

Venäjän uusin ohjus ei välttämättä ole niin uusi, kuin Vladimir Putin väittää.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän Dnipron kaupunkiin tekemässä iskussa käytettiin ballistista Orešnik-ohjusta, joka ei välttämättä ole niin moderni, kuin mitä Venäjä väittää. Asiasta kertoo Kyiv Independent.

Presidentti Vladimir Putinin mukaan ohjus kulkee noin 12 000 kilometrin tuntinopeutta, eli noin kolme kilometriä sekunnissa. Putin on väittänyt, että Ukraina ei pysty torjumaan länsiaseilla tällaista ohjusta.

Putin on myös sanonut ohjuksen olevan myös niin uusi, ettei siitä ole aiemmin kerrottu julkisuuteen juuri mitään. Asiantuntijat suhtautuvat väitteisiin kuitenkin skeptisesti.

– Olisin erittäin ihmeissäni, jos tässä ohjusjärjestelmässä olisi enemmän kuin 10 prosenttia uusia osia, sanoo Oslon yliopiston tohtoritutkija Fabian Hoffmann.

Hoffmann arvioi, että todennäköisesti iskussa käytetty ohjus oli vanhempaa RS-26 Rubezh -mallia, joka oli varustettu uudella taistelukärjellä ja maalipinnalla.

Rubizh otettiin käyttöön vuonna 2012 ja sen kantomatka on väitetysti 6 000 kilometriä. Etäisyys on niin lyhyt, että se yltää vain juuri ja juuri mannertenvälisten ballististen ohjusten (ICBM) kategoriaan. Vuonna 2018 Rubizhin kehitys ja valmistus lopetettiin, ja resurssit päätettiin siirtää ääntä nopeamman Avangard-liitokärjen kehitykseen.

Perjantaina Ukrainan sotilastiedustelupalvelu HUR taas kertoi, että iskussa olisi käytetty jo aiemmin tiedossa ollutta Kedr-ohjusta. Ohjus laukaistiin Astrahanista, noin 1 000 kilometrin päässä Dniprosta. Siinä oli väitetysti kuusi taistelukärkeä, joista jokaisessa oli kuusi erillistä ammusta.

Hoffmann painottaa, että tällä hetkellä on tärkeää, ettei länsi ylireagoi. Putinin paljastukset eivät kerro mitään uutta, eikä käytetty ohjus ollut myöskään uusi.

– Pidän hänen [Putinin] hypersoonisuutta koskevasta kommentista. Tietenkin hänen täytyi mainita se erikseen, vaikka jokainen keskipitkän matkan ballistinen ohjus saavuttaa ääntä nopeamman nopeuden jossain vaiheessa. Tämä ei ole mitään, Hoffmann tiivistää.

Myös anonyymi yhdysvaltalaislähde puolustushallinnosta muistuttaa, että Ukraina on kestänyt jo aiemmin ohjusiskuja, joissa taistelukärjet ovat olleen moninkertaisesti suurempia.

– Venäjä saattaa käyttää tätä järjestelmää pelotellakseen Ukrainaa ja sen tukijoita, tai vallatakseen alaa informaatiotilasta, mutta tämä ei silti muuta pelikenttää, lähde sanoo.

Myös Aberystwythin yliopiston kansainvälisen politiikan luennoitsija Jenny Mathers arvioi, että iskun tarkoitus oli toimia pelotteena.

Orešnik-ohjus, kuten useimmat ballistiset ohjukset, voidaan varustaa niin sanotuilla MIRV-taistelukärjillä, jotka vapauttavat laskeutuessaan useampia pienempiä taistelukärkiä. Tällaiset järjestelmät synnyttävät pelottavia mielikuvia ydinsodasta, joka taas laittaa ihmisten mielikuvituksen tekemään myyräntyötä Putinin puolesta.

Mathers arvioi, että Putinin vaihtoehdot alkavat olla lopussa.

– Putinin ongelma on, että hänellä ei ole juuri tapoja välittää tätä viestiä, ottaen huomioon, miten paljon hän ja muu Venäjän johto on varoitellut eri toimista ja niiden seurauksista, Mathers toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)