Yhdysvalloissa kaikki on hieman suurempaa ja isompaa. Syyskuun lopussa loppui Yhdysvaltojen budjettivuosi. Liittovaltion tulot olivat ennätyksellisen suuret. Tulot kohosivat 4 920 miljardiin dollariin.

Menotkin ovat suuret. Niitä liittovaltiolle kertyi 6750 miljardia. Menoja oli 1830 miljardia enemmän kuin tuloja. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna alijäämä on yli kuusi prosenttia.

Vertailun vuoksi Suomen tulot olivat 82,1 miljardia ja menoja 12,7 miljardia euroa. Alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 2,7 prosenttia. Euroopan unionin tarkkailuluokalle joutuu, jos luku on yli kolmen prosentin.

Yhdysvalloilla on velkaa 35 700 miljardia dollaria. Suomella on velkaa 171,22 miljardia euroa.

Vaikka velkarahalla rakennettu kasvu peittää alleen ongelmia, niin pinnan alla on samanlaisia väestön ikääntymiseen liittyviä haasteita kuin Suomessakin on koettu. Näin kertoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen Verkkouutisille.

– Ikääntyminen on ongelma Yhdysvalloissa. Ongelma julkisten menojen rahoittamiseksi pahenee 2030-luvulle mentäessä. Veroja on laskettu Donald Trumpin edellisen hallinnon aikana ja osin myös Joe Bidenin kaudella, Kurronen sanoo.

– Verotulot eivät riitä kattamaan julkisia menoja, joita Yhdysvallat haluaa ylläpitää.

Velka ei ole samanlainen ongelma kuin Euroopassa

Velka ei ole enää puheenaihe edes Yhdysvaltain politiikassa. Presidentinvaaleissa kumpikaan ehdokkaista ei puhunut valtion velasta tai siitä, että sitä pitäisi leikata.

– Vaikuttaa siltä, että kukaan ei halua kampanjoida tiukemman julkisen talouden puolesta. Kukaan ei halua tehdä tylsiä päätöksiä, Kurronen sanoo.

Yhdysvaltain kasvu on tehty velalla. Se ei myöskään välttämättä aiheuta ongelmia.

– Jossain vaiheessa nurinaa voi tulla siitä, että liittovaltion budjetista menee 17 prosenttia korkokuluihin. Jos korot eivät dramaattisesti laske, niin luku on kasvussa. Voi herätä kysymys siitä, että kannattaako rahaa korkoihin käyttää näin paljon, Kurronen sanoo.

– En kuitenkaan näe sellaista tilannetta, että Yhdysvallat eivät saisi lisää velkaa.

Velka Euroopassa ja euroalueella vaikuttaa eri tavalla kuin Yhdysvalloissa.

– Euroopan ja Yhdysvaltain suhde velkaan on erilainen. Markkinoilla luotetaan siihen, että Yhdysvallat maksaa velkansa ja dollarin globaalia asemaa ei voi verrata mihinkään muuhun valuuttaan, Kurronen sanoo.

– Dollarin lisäksi Yhdysvaltain oma keskuspankki antaa myös liikkumavaraa, jota euroalueella ei ole.

Trump-faktori

Yhdysvallat on maailman talouden veturi. Sen talouden romahtaminen tarkoittaisi maailmanlaajuista kriisiä. Kurronen ei ole huolissaan, että riski realisoituisi tulevina vuosina.

– Pidän riskiä hyvin pienenä. Jos luottamus Yhdysvaltojen velanmaksukykyyn tai dollariin horjuu, se aiheuttaisi ihan valtavan kriisin. Asia on hyvä pitää mielessä, mutta se ei ole lähivuosien kysymys.

Tammikuussa presidenttinä aloittava Donald Trump on sanonut, että hän olisi parempi keskuspankkiiri ja hänellä on enemmän bisnesvaistoa kuin Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powelilla.

– Uskottavuus on keskuspankin tukijalka. Niin pitkään kuin uskotaan siihen, että keskuspankki pystyy säilyttämään rahan arvon, niin pitkään Yhdysvaltojen valtio saa rahoitusta. Uskon horjuminen on katastrofaalinen riski, Kurronen sanoo.

– Onneksi näyttää siltä, että Trumpilla on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa keskuspankin nimityksiin tulevalla kaudellaan.