Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa edelleen ja avoimia työpaikkoja on yhä vähemmän, mutta työllisyysaste on kuitenkin pysytellyt olosuhteisiin nähden korkealla tasolla.
– Työllisyysaste oli lokakuussa 76,3 prosenttia 20–64-vuotiaiden ikäryhmässä, ja se on Suomen taloushistoriaa taaksepäin katsoen ihailtavan korkea. Viime vuoden kokonaistuotannon 1,5 prosentin laskun ja kuluvan vuoden nollakasvun olosuhteissa työllisyysasteen pysyttely näinkin korkealla on oikeastaan ihme. Tämän ihmeen takaa löytyy kuitenkin selittäviä tekijöitä, kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissa.
Hän listaa kuusi syytä.
Ensimmäinen niistä on osa-aikatyö, joten työtunnit ovat jakaantuneet useammalle työlliselle.
– Osa-aikaista työtä tekevien osuus on kasvanut vuosituhannen alusta viidellä prosenttiyksiköllä 17 prosenttiin. Vaikka osuus on huomattavasti pienempi kuin muissa pohjoismaissa (20–26 %), kehitys on ollut tasaisen nousujohteista vuodesta toiseen. Osa-aikaisessa työsuhteessa on nyt yli 420 000 työllistä. Varjopuolena tässä kuitenkin on se, että heistä noin 131 000 haluaisi mieluummin tehdä kokoaikaista työtä, Pylkkänen kirjoittaa.
Toinen syy hänen mukaansa on elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen eli palvelujen kysynnän kasvu.
– Sekä yksityisen että julkisen sektorin palvelutuotannon työvoimatarve on kasvanut trendinomaisesti jo vuosikymmenien ajan. Palveluelinkeinot ovat työvoimavaltaisia, eivätkä automaatio ja robotisaatio ole ainakaan vielä taittaneet työvoimatarpeen kasvavaa trendiä.
Kolmanneksi korkean työllisyysasteen selitykseksi Pylkkänen nostaa hoidon ja hoivan tarpeen kasvu väestön ikääntyessä.
– Hyvinvointialueet ovat kamppailleet jo pitkään ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmien kanssa. Työvoimatarve on niin suuri, ettei omalla työvoimalla kyetä paikkoja täyttämään. Siksi työperäinen maahanmuutto on kasvattanut systemaattisesti työllisten määrää Suomessa – aivan kuten muissakin kehittyneissä länsimaissa.
Neljäs syy hänen mukaansa on ulkomaalaiset työntekijät.
– Työperäinen maahanmuutto kasvattaa paitsi työikäisen väestön määrää myös työllisyysastetta, sillä työllisten määrä nousee prosentuaalisesti enemmän kuin väestön määrä ikäluokassa, kun henkilö muuttaa Suomeen suoraan töihin, Pylkkänen kertoo.
– Ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuus myös muilla toimialoilla kuin hyvinvointipalveluissa on kasvanut viime vuosina. Viime aikoina myös ulkoistettuja toimintoja ja työtehtäviä on alettu enenevässä määrin tuoda takaisin kotimahan. Pontimena on ollut muun muassa työvoiman suhteellisen hinnan tasoittuminen ja geopoliittiset jännitteet, hän jatkaa.
Viides syy on yrittäjyys.
– Yhä useampi ryhtyy yksinyrittäjäksi, kun työsuhdetta on vaikea saada. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut erityisesti ulkomaalaistaustaisten joukossa. Vaikka tulotaso jäisi heikoksi, lasketaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työllisiksi kaikki, jotka ovat tehneet haastatteluajankohtaa edeltäneellä viikolla vähintään yhden tunnin työtä, Pylkkänen kertoo.
Kuudes selittävä tekijä Pylkkäsen mukaan on työurien pidentyminen ja vanhuuseläkkeeltä työn pariin palaaminen.
– Ennenaikaista poistumaa työelämästä on pystytty vähentämään vanhuuseläkeiän alarajan nostoilla sekä muun muassa työttömyysputken ikärajan asteittaisilla nostamisilla, hän kirjoittaa.
– Ikääntyneemmillä on edeltäviä sukupolvia korkeampi koulutustaso ja työ on myös fyysisesti keveämpää monilla aloilla kuin aiemmin, jolloin työurat luonnollisesti pitenevät. Eläkeikää lähestyvät ja sen saavuttaneet tekevät myös nuorempia ikäryhmiä useammin osa-aikatyötä.
Pylkkänen kiteyttää, että korkea työllisyysaste linkittyy elinkeino- ja väestörakenteen muutoksiin. Työllisyysaste on kuitenkin epävarmalla pohjalla.
– Saksan nousu talouden rakenteellisesta ahdingosta määrittää myös Suomen talouskasvua lähitulevaisuudessa. Saksa on tärkeä vientimaa Suomelle, samoin kuin monille muille EU-maille. Siten Saksan taloudellinen ja poliittinen tilanne uhkaa koko Euroopan talouskasvua. Lisähuolia aiheuttavat myös USA:n ja Kiinan tuontirajoitusten ja -tullien mahdolliset tiukennukset Venäjän kauppapakotteiden lisäksi.
