Uusien asuntojen kauppamäärät ovat edelleen hyvin alhaisia.
– Vuosi 2024 on ollut uudiskohdekaupassa hyvin heikko. Lokakuun loppuun mennessä uudiskohteiden kauppa kuluttajille oli surkeaa viime vuottakin matalammalla tasolla, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa tiedotteessa.
Kun käytettyjen asuntojen kaupassa asuntokauppa on tasaisesti piristynyt pitkin vuotta, on uudiskohteiden asuntokauppa edelleen hiipunut tänä vuonna. Uudiskohteista tehdään tasaisesti kauppoja kuukausittain noin 200. Kuvaavaa on, että vuosina 2020 ja 2021 päästiin jopa noin tuhannen kappaleen uudiskohdekauppaan kuukausittain.
– Uudiskohdekaupan keskeisin haaste on siinä, että uudiskohteiden ja käytettyjen asuntojen hintaero on kasvanut liian suureksi. Asuntokauppa on ollut vaimeaa kokonaisuutenakin, ja tilanteessa, jossa käytetyn asunnon neliöitä saa huomattavasti enemmän kuin uuden asunnon neliöitä, kuluttajat ovat valinneet mieluummin käytettyjä asuntoja, toteaa Viljamaa.
Käänne asuntomarkkinoilla on Viljamaan mukaan kuitenkin jo tapahtunut, koska lokakuussa käytettyjen asuntojen hinnat kääntyivät selkeämmin nousuun.
– Kun hintaero kapenee, alkaa myös uudiskohdekauppa käymään vilkkaammin. Asuntokauppa on tälle vuodelle saanut tukea laskevista koroista ja alemmasta varainsiirtoverokannasta.
Myymättömien uudiskohteiden kanta on alkanut vähenemään keväästä alkaen, mikä tasapainottaa asuntomarkkinoita. Tänä vuonna aloitetaan todennäköisesti alle 20 000 asuntoa, kun vuosina 2016–2022 aloitettiin yli 35 000 asuntoa ja huippuvuosina jopa yli 45 000 asuntoa vuodessa.
– Vaikka väestönkasvu on ollut ripeää, asuntotuotanto on ollut vieläkin reippaampaa. Vuosina 2016–2022 aloitettiin esimerkiksi Helsingin seudulla noin 35 000 asuntoa enemmän kuin syntyi uusia asuntokuntia. Helsingin asuntokuntien keskikoko vuonna 2023 oli 1,84 asukasta per asunto, Viljamaa huomioi.
– Osittain uudiskohdekaupan haastava tilanne viime vuosina johtuu siis voimakkaasta asuntotuotannosta juuri vuosina 2016–2022. Sen ajanjakson virheitä on myös asuntomarkkinoiden kuumentaminen entisestään valtion tukeman ARA-tuotannon lisäämisellä, Viljamaa korostaa.
Tämän vuoden vajaasta 20 000 asunnon aloituksesta reilu puolet on valtion tukemaa ARA-asuntotuotantoa. Vapaarahoitteisia omistusasuntoja syntyy siis olemattomasti. Syksyn aikana on kuulunut muutamia positiivisia uutisia aloitetuista asuntohankkeista, mutta ne valmistuvat vasta vuonna 2026 aikaisintaan.
– Onkin odotettavissa, että ainakin kasvavien kaupunkien tietyillä sijainneilla tulee olemaan kysyntää isommista perheasunnoista. Se johtaa hyvin todennäköisesti jopa reippaaseen asuntojen hintojen nousuun nopeasti kasvavissa kaupungeissa, arvioi Viljamaa.
– Ainakin osa asuntosijoittajista on ennakoinut tätä kehitystä, koska sijoitusasuntolainojen nostot ovat nousseet syksyn aikana prosentuaalisesti enemmän kuin omistusasuntolainojen nostot.
Eniten uudisasuntoja myyty Espoossa, Helsingissä ja Tampereella
Tammi–lokakuussa Kiinteistönvälitysalan keskusliiton ylläpitämään KVKL-hintaseurantapalveluun on raportoitu maanlaajuisesti yhteensä 1 619 kappaletta uudisasunnon myyntiä, mikä on -12,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Viime vuonna tammi–lokakuussa myytiin yhteensä 1 850 uudisasuntoa. Viiden vuoden keskiarvoon verrattuna uudiskohdekauppa väheni -75,4 prosenttia. KVKL-hintaseurantapalvelun kattavuus myydyistä uudiskohteista on noin 35 prosenttia.
Kvartaaleittain tarkasteltuna eniten uudisasuntoja, 519 kappaletta, on kuluneen vuoden aikana myyty toisella vuosineljänneksellä huhti–kesäkuussa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä uudisasuntoja myytiin 452 kappaletta ja kolmannella vuosineljänneksellä 449 kappaletta.
Suurimmista kaupungeista eniten uusia asuntoja myytiin tammi–lokakuussa Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla. Turussa uusien asuntojen kauppamäärät sen sijaan laskivat.
Asuntotyypeittäin tarkasteltuna uudiskohteista suurin osa oli kerrostaloasuntoja. Kolmioita tai sitä suurempia kerrostaloasuntoja on myyty yksiöitä ja kaksioita enemmän, varsinkin toisella vuosineljänneksellä.
