Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio ei aio ehdottaa liiallisen alijäämän menettelyn aloittamista Suomen kohdalla.
Suomen julkisen talouden alijäämä on komission syysennusteen mukaan 3,0 prosenttia ensi vuonna, joten komissio ennakoi alijäämän jäävän silloin viitearvon alapuolelle ilman uusia politiikkatoimia.
– Jo päättämämme sopeutustoimet pienentävät julkisen talouden alijäämää. Vielä emme voi olla varmoja, riittävätkö ne lopulta. Komissio arvioi tilannetta uudelleen loppukeväästä, Purra sanoo tiedotteessa.
Hallitus harkitsee huhtikuussa puoliväliriihessään, pitääkö julkista taloutta sopeuttaa lisää.
Purra kommentoi X-alustalla, että Suomi vältti niin sanotun EU:n tarkkailuluokan ”rimaa hipoen” ja minkäänlaiseen toimien peruutteluun ei ole varaa.
– Alamme kyllä lähestyä pistettä, jossa menettelyn käynnistyminen on yhä lähempänä. Suomen alijäämä- ja velka-asteet ovat euroalueen korkeammassa puoliskossa, Purra jatkaa päivityksessään.
Euroopan komissio julkisti tiistaina 26. marraskuuta osan syyspaketistansa, jossa se arvioi muun muassa alijäämäkriteerin täyttymistä Suomessa ja Itävallassa, EU-maiden keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisia suunnitelmia, jotka liittyvät uusiin EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin ja euroalueen maiden alustavia talousarviosuunnitelmia ensi vuodelle.
Komissio suosittelee, että EU:n neuvosto hyväksyy nettomenopolun, jonka Suomi on esittänyt keskipitkän aikavälin suunnitelmassaan.
– Olen tyytyväinen siihen, että komissio arvioi suunnitelmaamme myönteisesti. Arvion mukaan olemme sopeuttaneet julkista taloutta riittävästi ja oikeaan aikaan. Emme kuitenkaan korjaa julkista taloutta komission takia, vaan koska se on välttämätöntä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi, Purra toteaa.
Suomi haki keskipitkän aikavälin suunnitelmassaan sopeutuskauden pidennystä uudistusten ja investointien perusteella. Komissio suosittelee pidennyksen antamista mutta haluaa perusteluihin lisää toimia.
– Komissio tukee pyrkimyksiämme vahvistaa hyvinvointialueiden taloutta, Purra kertoo.
Komissio toteaa, että Suomen alustava talousarviosuunnitelma ensi vuodelle ei kaikilta osin noudata finanssipolitiikkaa koskevaa suositusta.
Komissio tarkastelee ensi vuoden lukuja seuraavan kerran keväällä. Se arvioi liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämistä tällä perusteella keväällä 2026, kun toteumatiedot ovat käytettävissä.
Keskipitkän aikavälin suunnitelma vastaa EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen vaatimuksiin. Suunnitelmassa Suomi sitoutuu noudattamaan nettomenopolkua eli sallittua julkisten nettomenojen vuotuista kasvuvauhtia.
EU:n neuvosto hyväksyy tammikuussa suositukset jäsenvaltioiden nettomenopoluista ja mahdollisista sopeutuskauden pidennyksistä.
Alustava talousarviosuunnitelma kuuluu euroalueen koordinoituun valvontamenettelyyn. Se pohjautuu hallituksen talousarvioesitykseen ensi vuodelle. Euroryhmä käsittelee alustavia talousarviosuunnitelmia joulukuussa.
EU:n tarkkailuluokka eli alijäämämenettely vältetty taas. Rimaa hipoen.
Alamme kyllä lähestyä pistettä, jossa menettelyn käynnistyminen on yhä lähempänä. Suomen alijäämä- ja velka-asteet ovat euroalueen korkeammassa puoliskossa.
Hallitus tekee ja toimii. Ei varaa peruutella.
— Riikka Purra (@ir_rkp) November 26, 2024
