Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok.) kirjoittaa blogissaan pidättäytymispolitiikasta.
– Pidättäytyminen (self-deterrence) on oman voiman rajaamista tavalla, jonka toivotaan hillitsevän vihollisen hyökkäyshaluja. Siinä osoitetaan luottamusta, ja sen kautta oletetaan Venäjän olevan suopea, toteaa Aaltola, joka on entinen Ulkopoliittisen instituutin johtaja.
Pidättäytyminen on Aaltolan mukaan yksi myöntyvyyspolitiikan muoto, joka alkoi sodan jälkeen, jolloin aikakausi korosti varovaisuutta ja itsehillintää.
Myöhemmin 2000-luvulla pidättäytyminen liittyi Venäjä-suhteiden manageeraukseen. Aaltolan mukaan Venäjän hyvän kohtelun ajateltiin olevan ulkopoliittinen hyve.
– Sanonta ”mopo keulii” yleistyi kuvaamaan niitä, jotka näkivät hallinnassa Venäjälle myöntyvyyttä, varoittivat Venäjän vaaroista tai saatikka puhuivat myönteisesti Natosta.
Aaltola sanoo pidättäytymispolitiikan keskeisen vaaran olevan se, että Suomi joustaa kansalliseen turvallisuuteensa liittyvissä asioissa.
– Näin Venäjän annetaan vetää punaisia viivoja Suomen sisään. Ahvenanmaan Venäjän konsulaatti tarjoaa tästä hyvän esimerkin. [Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav] Molotovin määräystä konsulaatista pidetään voimassa, koska sen sulkeminen voitaisiin tulkita negatiivisesti Venäjällä.
– Ottawan henkilömiinasopimukseen liittyminen on oma surullinen saagansa. Suomi teki tietoisen, yksipuolisen aseistariisunnan, johon Venäjä ei tietenkään vastannut. Asiasta on syntynyt sisäinen soppa, josta Venäjä nauttii, Aaltola katsoo.
Aaltolan mielestä pidättäytyminen on harkitsematonta puolustus- ja ulkopolitiikkaa, jolla Suomi provosoi Venäjää pitämään kiinni Suomen itse itselleen asettamista rajoituksista.
– Nyt, laajemman eurooppalaisen sodan häämöttäessä, olisi ensiarvoisen tärkeää, että Suomi itseään kunnioittavana maana luopuu itseasettamistaan rajoitteista.
Suomen pitäisi sen sijaan määrätietoisesti katkaista ”punaisia viivoja”.
– Venäjällä ei saa olla oikeutta tontteihin meidän puolustusvyöhykkeellä, Ahvenanmaan konsulaatti on suljettava, raja pidettävä kiinni, satelliittisignaalin häirintään on vastattava ja Ottawan sopimuksesta luovuttava. Kaikki muu antaa Venäjälle jalansijaa puuttua sisäisiin asioihimme. Itserajoitukset provosoivat Venäjää, Aaltola alleviivaa.
Hän muistuttaa, että Suomi myös leikkaisi merkittävästi puolustusmenojaan pian sen jälkeen, kun Ottawan sopimus hyväksyttiin eduskunnassa 2011.
– Nyt viisastuneena meidän pitää ajatella toisin: mitä vahvempi Suomi on sotilaallisesti, sitä Venäjästä riippumattomampi voi ulkopoliittinen liikkumavaramme olla, Aaltola kirjoittaa.
LUE MYÖS:
”Harvoin sanotaan hallituksen esityksissä näin suoraan, että sen myötä suomalaisia kuolee enemmän”
