Suomalaiset tuntuvat uskovan vedyn mahdollisuuksiin, ilmenee Gasgrid Finlandin teettämästä tutkimuksesta.
Vastaajista yli puolet (53 prosenttia) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa siitä, että vedyn myötä Suomella on mahdollisuus olla sekä teknisenä että taloudellisena edelläkävijänä Euroopassa vetytalouden käyttöönotossa. Samoin 49 prosenttia uskoi vetyyn siirtymisen vähentävän hiilijalanjälkeä ja ”puhdistavan maapalloa”.
Vedyn tuomien hyötyjen uskottiin ulottuvan laajaan kohderyhmään. Yli kolmasosa uskoo, että vety voi tuoda hyvinvointia maakuntiin sekä siihen, että vedyn työllistävä vaikutus Suomessa on tulevaisuudessa merkittävä. Noin 40 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä myös siitä, että vety voi parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
Suhtautuminen vetyyn on lähes yksinomaan neutraalia (44 prosenttia) tai positiivista (52 prosenttia). Positiivisimmin vetyyn suhtautuvat ne, joilla on jonkinasteinen käsitys vedystä. Myönteisinä puolina tutkimuksessa mainittiin asioita kuten vedyn ympäristöystävällisyys ja hiilineutraalisuus sekä vedyn rooli tulevaisuuden energialähteenä. Epäröintiä puolestaan herättävät vedyn siirrosta ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset sekä turvallisuus.
Vaikka kansalaisten luottamus vedyn mahdollisuuksiin näyttäytyy korkeana, tutkimuksesta heijastuu myös epävarmuutta siitä, mitä vety oikeastaan on. Suurin osa suomalaisista kertoo tietävänsä vedystä jotakin (66 prosenttia) mutta vain noin vain yhdeksän kertoo tietävänsä vedystä paljon. Noin viidennes tuntee vedyn vain nimeltä ja pieni osa (kuusi prosenttia) ei ole kuullut vedystä lainkaan.
Kyselyssä kysyttiin myös kansalaisten tietämystä vihreästä vedystä. Joka toinen suomalainen kertoo kuulleensa vihreästä vedystä aiemmin käsitteen avauksen jälkeen.
Kaiken kaikkiaan kansalaisten suhtautuminen vetytalouteen ja vedyn hyödyntämiseen vaikuttaa myönteiseltä, vaikkakaan tietämys vetytaloudesta ei ole vielä kovin korkealla tasolla.
– Tutkimuksesta käy ilmi, että vety ei ole suomalaisille niin tuttu energiamuoto. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että suomalaiset tuntuvat suhtautuvan vetyyn positiivisesti tai neutraalisti. Tämä on hyvä lähtökohta, kun lähdemme rakentamaan kansallista rajat ylittävää vetyverkkoa, sillä muutos voidaan saavuttaa vain saumattomalla yhteistyöllä eri tahojen kanssa. Tunnistamme myös, että meidän täytyy jatkaa vedystä ja vetytaloudesta viestimistä edelleen, sanoo Gasgridin viestintä-, vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Virve Wright tiedotteessa.
Tutkimuksen toteutti Iro Research Gasgrid Finlandin toimeksiantona. Tiedonkeruu tehtiin internetissä Iro Researchin valtakunnallisen IroNet-kuluttajapaneelin avulla ja siihen vastasi tuhat ihmistä. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttia.
