Puolan pääministeri Donald Tuskin mukaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden kannattaisi valvoa vesiään yhdessä Venäjän mahdollisia sabotaasiyrityksiä vastaan. Tuskin keskiviikkoisesta ehdotuksesta kertoo muun muassa The Financial Times.
Tusk sanoi, että hän aikoo vakuuttaa muut Itämeren alueen maat siitä, että uhka Venäjän suunnasta on yhteinen. Hänen mukaansa yhteinen merivalvonta täydentäisi Naton Baltian alueen ilmavalvontaa.
Tusk on mukana Ruotsissa tänään alkaneessa Pohjoismaiden ja Baltian huippukokouksessa, jossa Suomea edustaa pääministeri Petteri Orpo (kok.).
Kansanedustaja (kok.) ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll viittaa aiempaan ehdotukseensa Itämeren unionista.
– Nyt samanlaisia ajatuksia näkyy myös muualla Euroopassa. Suunta on oikea, hän sanoo Tuskin aloitteesta.
Pohjoismaiden huippukokouksen yhtenä aiheena on Itämeren turvallisuustilanne.
– Saman suuntaisia johtopäätöksiä on tehty myös muissa ”Itämeren unionin” maissa, ja hyvä niin, Limnéll jatkaa X-päivityksessään.
FT toteaa, että Eurooppa on lisännyt valmiutta kriittisen infrastruktuurin sabotaasin varalta, kun kaasuputkia ja tietoliikennekaapeleita on vaurioitunut, rahtiin on yritetty ujuttaa pommeja ja tuhopolttoiskuja on tehty ympäri manteretta. Itämerellä viime viikolla tapahtunut kahden merikaapelin vaurio oli vähän yli vuoden aikana jo toinen tapaus, jossa vahinkojen aiheuttajaksi epäillään kiinalaisalusta.
Tusk kehotti eurooppalaisia liittolaisiaan keskiviikkona myös heräämään ja toimimaan päättäväisemmin Venäjää vastaan ilman, että odotetaan, mitä Yhdysvallat tekee.
– Pelon ja epätietoisuuden aikakauden Venäjän suhteen pitää päättyä, Tusk korosti.
Limnéll totesi aiemmin X:ssä ja blogikirjoituksessaan, että Euroopalta puuttuu johtajuutta Ukrainan auttamisessa. Tätä vajetta paikkaamaan roolin voisi ottaa ”Itämeren unioni”, johon kuuluisivat Itämerta ympäröivät maat.
– Jos Ranskasta, Saksasta, Isosta-Britanniasta tai Yhdysvalloista ei löydy päättäväisyyttä, löytyisikö sitä Puolan johtamasta liittoumasta – ja voisiko Suomi edistää asiaa? Limnéll pohti tuolloin.
Hän muistutti, että poliittisen päättäväisyyden lisäksi Puolalla on myös sotilaallista kyvykkyyttä. Sen asevoimat kasvaa nopeimmin Euroopassa ja monella mittarilla Puola on mennyt jo ohi esimerkiksi Saksasta.
– On hyvinkin mahdollista, että muutaman vuoden kuluttua Puolan sotilaallinen voima on Euroopan suurin.
– Puola on siis valmis ottamaan suurempaa roolia. Se ei kuitenkaan pysty siihen yksin, ei ainakaan vielä. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä se kaipaa samanmielisiä liittolaisia. Niitä sille löytyy kahdesta luontevasta suunnasta: Pohjoismaista ja Baltiasta, Limnéll kirjoitti.
– Kyse on siitä, kuka Euroopassa päättää tulevaisuuden kehityssuunnat: hyökkääjä vaiko puolustaja.
LUE MYÖS:
Euroopasta puuttuu johtajuus – Jarno Limnéll nostaa esiin ”Itämeren unionin”
