Lähes kaikki suomalaiset ovat sitä mieltä (88 prosenttia), että osa-aikaista työtä ja yksittäisiä työkeikkoja pitäisi olla mahdollista vastaanottaa ilman, että se vaikuttaisi heti sosiaaliturvaan. Vain neljä prosenttia suhtautui kysymykseen kielteisesti. Tiedot selviävät ajatuspaja Toivon teettämästä kyselystä.
Kyselyn perusteella näyttää ilmeiseltä, että työnteon kannattavuutta halutaan lisätä ja suomalaiset työmarkkinat koetaan edelleen jähmeiksi. Työttömyys- ja sosiaaliturvaan tulisi tehdä sellaisia muutoksia, että työn vastaanottaminen olisi kaikissa tilanteissa järkevää.
Selvä enemmistö vastaajista (58 prosenttia) kannattaa varainsiirtoveron poistoa. Kyselyssä esitettiin, että varainsiirtoveron poistolla voitaisiin sujuvoittaa asunnonvaihtamista ja siten helpottaa työllistymistä. Peräti 30 prosenttia vastaajista ei osannut vastata kysymykseen eli merkittävän suuri osa ei välttämättä tunne varainsiirtoveroa.
Hallituksen tekemät päätös alentaa varainsiirtoveroa ovat kansalaiskyselyn perusteella oikeansuuntainen toimenpide. Työvoimapalvelujen kohdentamista yli 60-vuotiaisiin kannatti 39 prosenttia vastaajista. Kielteisesti suhtautui 30 prosenttia. Väittämässä esitettiin, että kohdentamisella voitaisiin pidentää työuria loppupäästä. Mitä vanhemmilta ikäryhmiltä kantaa kysyttiin, sitä enemmän väittämä sai tukea.
TE-palvelujen uudistuksessa työvoimapalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Muutos mahdollistaa sen, että palvelujen kohdentamisesta päätetään paikallisesti työvoiman kysynnän ja tarjonnan mukaan huomioiden myös työllistyvien ikärakenne.
Kyselyssä selvitettiin kansalaisten näkemyksiä uudistukseen, jossa työttömyysturvan tasoa nostettaisiin alkupäästä, mutta sen kestoa lyhennettäisiin. Vastaajista 37 prosenttia suhtautui uudistukseen myönteisesti, 34 prosenttia kielteisesti ja 29 prosenttia ei osannut vastata kysymykseen.
Kyselyn perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että uudistukset, joissa tarjotaan sekä kannustamia että kiristyksiä nykyiseen järjestelmään, jakavat kansalaismielipidettä.
Kansalaiskyselyssä esitettiin neljä väittämää suomalaisen työmarkkinajärjestelmän uudistamisesta. Kyselytutkimuksen toteutti Ajatuspaja Toivon toimeksiannosta Iro Research. Vastaukset kerättiin internetpaneelissa 13.-24. marraskuuta 2024. Kyselyyn vastasi tuhat ihmistä. Virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
