Suomalaiset käyttivät 2020-luvun alussa suunnilleen yhtä paljon rahaa mediaan kuin edellisellä vuosikymmenellä, kirjoitetaan Tilastokeskuksen Tieto & trendit -artikkelissa.
Kulutuskohteissa näkyvät muun muassa älypuhelimet ja suoratoistopalvelut.
Tilastokeskuksen kulutustutkimus toteutetaan noin 5–6 vuoden välein ja viimeisin on vuodelta 2022.
Viimeisimmässä tutkimuksessa kotitalouksien kulutus joukkoviestintään oli kasvanut jonkin verran edellisestä tutkimuskerrasta vuonna 2016. Tuolloin keskimääräinen kotitalouden kulutus joukkoviestintään oli 946 euroa vuodessa, vuonna 2022 puolestaan 1049 euroa.
Älypuhelin on selvästi ottanut paikkansa suomalaisten arjessa ja mediankulutuksessa. Kuluttajabarometrin mukaan vuonna 2011 älypuhelimen omisti 38 prosenttia vastanneista ja vuonna 2018 jo 91 prosenttia vastanneista.
Taulutietokoneen eli tabletin käytössä nähdään toisenlainen kehityksen kaari. 2010-luvun alkupuolella laite yleistyi verraten reipasta tahtia, mutta 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa sen omistaminen on juuttunut aiemmalle tasolle, noin 50 prosenttiin kotitalouksista.
Traficomin mukaan puheluiden ja tekstiviestien määrät taas ovat vähentyneet. Lähetettyjen tekstiviestien määrä on supistunut 2010-luvun alun 1,9 miljardista viestistä vajaaseen 400 miljoonaan vuonna 2023.
Artikkelin mukaan vuoden 2022 tuloksissa erottuu varsin selvästi uuden teknologian esiinmarssi: kotitaloudet käyttivät edellistä tutkimuskertaa enemmän rahaa esimerkiksi äänentoistolaitteisiin eli erityisesti kaiuttimiin (+62 prosenttia) ja tv-vastaanottimiin eli ns. suuriin ruutuihin (+23 prosenttia). Äänitteisiin käytettiin myös aiempaa enemmän rahaa (+57 prosenttia), mutta fyysisten levyjen sijasta kulutus keskittyi paljolti musiikin suoratoistopalveluihin.
Tietokoneisiin, kännyköihin, pelikoneisiin, e-kirjan lukulaitteisiin, puettavaan älyteknologiaan ja näihin sopiviin ohjelmistoihin ja sovelluksiin kohdistuvat menot lisääntyivät tuntuvasti (+91 prosenttia) edellisestä tutkimuskerrasta.
Tilausvideopalveluiden yleistymisen myötä niin fyysisille videotallenteille kuin video- ja dvd-laitteillekin on aiempaa vähemmän käyttöä (tallenteet -86 prosenttia, laitteet -22 prosenttia). Yllättäen myös maksutelevisiomaksuihin käytettiin vuonna 2022 vähemmän rahaa kuin vuonna 2016 (-27 prosenttia).
Kulutustutkimuksen mukaan suoratoistopalveluja elokuvien ja sarjojen katseluun tilasi 41 prosenttia kotitalouksista vuonna 2022. Musiikin kuunteluun soveltuvia suoratoistopalveluita tilasi puolestaan 29 prosenttia kotitalouksista, ääni- ja e-kirjapalvelujen jäsenyys oli 14 prosentilla ja pelipalvelujäsenyys 8 prosentilla.
Vuoden 2022 alussa elokuvateattereita oli vielä kiinni koronapandemiaan liittyneiden erilaisten kokoontumisrajoitusten vuoksi. Kulutustutkimuksen mukaan keskimääräinen kotitalous käyttikin tuolloin vähemmän rahaa elokuvateatterien lippuihin kuin vuonna 2016 (-17 prosenttia).
Kulutustutkimuksen mukaan suomalaiset ovat vähentäneet viime vuosina kulutusmenojaan myös kustannusalan tuotteisiin kuten kirjoihin (-6 prosenttia), sanomalehtiin (-24 prosenttia) ja aikakauslehtiin (-40 prosenttia).
Kotitaloudet käyttivät joukkoviestintämenoihin keskimäärin vajaa kolme prosenttia kokonaiskulutusmenoistaan. Suhteellisesti eniten joukkoviestintään kuluttivat alle 65-vuotiaiden yhden henkilön kotitaloudet (3,5 prosenttia) ja matalimmin koulutettujen eli perusasteen tutkinnon suorittaneiden kotitaloudet (3 prosenttia).
Pienituloisimmilla kotitalouksilla joukkoviestintämenoihin kului 576 euroa vuodessa ja suurituloisimmilla keskimäärin tuhat euroa tätä enemmän: 1598 euroa.
Kaikissa kotitalouksissa eniten rahaa kului tietokoneisiin, muihin laitteisiin ja ohjelmistoihin (37–51 prosenttia joukkoviestintämenoista). Toiseksi eniten rahaa kului sanomalehtiin (mukaan lukien digilehdet). Muita merkittäviä kulueriä kotitalouksille olivat maksullisten tv-kanavien katselumaksut sekä tv-vastaanottimet ja oheislaitteet.
