Nimettöminä pysyttelevät lähteet Valkoisessa talossa tukevat aiempia puheita Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin eskalaatiopeloista Venäjän suhteen. Asiasta tässä uutisoivan Washington Postin mukaan pelko siitä, miten Kreml reagoisi milloin mihinkin amerikkalaisen aseavun askeleeseen on vaikuttanut merkittävästi Yhdysvaltain hallinnon päätöksiin ja hidastanut avun antamista Ukrainalle.
Bidenin eskalaatiohuolien kerrotaan vieneen presidentin toisinaan napit vastakkain omien neuvonantajiensa kanssa.
– Ei ole epäilystäkään, etteikö Biden olisi ollut yksin jokaisessa isossa asiassa, Barack Obaman hallinnon aikaan Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläänä toiminut Ivo Daalder kommentoi.
Hän listaa esimerkkeinä ATACMS-tykistöohjukset, F-16-hävittäjät ja Venäjän alueella oleviin kohteisiin iskemisen.
Yli 50 vuotta ulkopolitiikan kanssa tekemisissä olleen 82-vuotiaan presidentin näkemysten kerrotaan pohjaavan yhä kylmän sodan ajatusmalliin, jossa Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailevat supervaltoina ydinasevarustelusta. Tällaisen ajattelun kuvataan olevan vierasta monille hänen hallinnossaan.
Yhdysvaltain poliittinen tuki ja materiaaliapu Ukrainalle on kiistatta ollut suurta. Ukrainasta ja myös monista Euroopan maista on kuitenkin kuultu tämän tästä tuskailuja siitä, miten kauan monien Ukrainan pyytämien asejärjestelmien toimittaminen puolustajien käsiin on kestänyt. Myös amerikkalaisten eskalaatiohuolia on paikoin pidetty varsin liioiteltuina.
Arvostelijoiden mukaan Yhdysvallat on tehnyt vain juuri sen verran, että Ukraina on pystynyt jatkamaan taistelua, mutta liian vähän Venäjän joukkojen päihittämiseksi. Bidenin puolustajat hallinnon sisältä taas väittävät, ettei nopeammalla avulla olisi ollut merkittävää vaikutusta sodan kulkuun.
Bidenin hallinto päätti hiljattain sallia Ukrainan iskut Venäjän alueelle amerikkalaisilla aseilla. Ukraina saa myös jalkaväkimiinoja. Toimien toivotaan vaikuttavan yhä nopeammin etenevien venäläisjoukkojen liikkeisiin ja Pohjois-Korean haluun lähettää lisää joukkoja sotatantereelle.
Eurooppalaiset virkamieslähteet kertovat Washington Postille, että aiemmin toimitettuina miinoilla olisi voinut olla suurta vaikutusta. Lähteistä muistutetaan, että Venäjä on jo miinoittanut raskaasti omia puolustuslinjojaan Ukrainan alueella.
– Nämä tulevat kaksi vuotta liian myöhään, eräs lähde toteaa miinoista.
Joe Bidenin eskalaatiohuolille on jutun mukaan tullut toisinaan tukea Yhdysvaltain tiedustelulta. Esimerkiksi syksyllä 2022 julkisuudessa liikkui väitteitä tiedusteluraportista, jonka mukaan Kremlissä harkittiin jo ydinaseiden käyttöä Ukrainan rintamamenestyksen takia.
Nyt Washington Post kertoo, että Joe Biden päätti torpata Vladimir Putinin mahdollisten reaktioiden takia ulkoministeri Antony Blinkenin ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivanin laatiman esityksen uhkavaatimuksesta Moskovalle. Jutun mukaan Blinken ja Sullivan esittivät jo tuolloin, että Yhdysvaltojen pitäisi uhata toimittaa ATACMS-ohjuksia Ukrainalle, mikäli Kreml ei suostuisi lopettamaan ohjusten ja lennokkien käyttöä Ukrainan siviilikohteita vastaan. Biden ei kuitenkaan suostunut tähän.
Ohjukset toimitettiin silti lopulta vasta syksyllä 2023 ja niiden pidemmän kantaman versio keväällä 2024.
Tapaus kuvastaa Yhdysvaltain hallinnon sisäisiä näkemyseroja. Ulkoministeriössä on oltu tämän tästä sitä mieltä, että Kremlin kova retoriikka on lähinnä bluffia. Tiedusteluyhteisö on taas varoitellut kovista seurauksista aseapuun. Nämä eivät kuitenkaan ole käyneet toteen.
Aseavun kanssa tempoilun lisäksi Valkoisen talon on kerrottu myös pyrkineen estämään Ukrainan sotilastiedustelun kaavailemia näyttäviä iskuja Venäjälle ja vaatineen lopettamaan Venäjän öljylaitoksiin kohdistuneet iskut. Yhdysvallat ei myöskään suostunut tukemaan Ukrainan jo syksylle 2022 kaavailemaa uskaliasta vastahyökkäyssuunnitelmaa.
LUE MYÖS:
USA esti Ukrainan suuren hyökkäyssuunnitelman, joka olisi voinut mullistaa sodan
Ukraina valmisteli jätti-iskua Venäjälle, perui USA:n pyynnöstä
Volodymyr Zelenskyi suuttui: USA pyysi lopettamaan tuhoisat iskut Venäjälle
