Yhdysvaltojen ja Kiinan kahdenväliset suhteet tulevat olemaan haastavat, koska Yhdysvaltojen kauppapolitiikan linja tulee jatkossakin olemaan tiukan protektionistinen, kirjoitetaan Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) viikkokatsauksessa.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota on kestänyt jo yli kuusi vuotta, kaikki asetetut lisätullit ovat edelleen voimassa ja lisää on luvassa. Tällä viikolla tuleva presidentti Donald Trump vakuutti asettavansa ensitöikseen 10 prosentin ylimääräiset tullit tuonnille Kiinasta. Trump vannoi määräävänsä 20 prosentin tullimaksut myös tuonnille Kanadasta ja Meksikosta.
Tutkimuslaitoksen mukaan maailman kahden suurimman talouden tulehtuneet välit heikentävät maailmantalouden tilannetta, sillä talouspoliittinen epävarmuus heijastuu muun muassa maailmankauppaan, yritys- ja kulutusluottamukseen, markkinoiden volatiliteettiin, riskien hinnoitteluun ja rahoituskustannuksiin. Tullimaksut ja vientirajoitteet myös hankaloittavat kansainvälisten yritysten liitetoimintaympäristöä, sillä yritysten on hajautettava investointejaan ja uudelleenjärjesteltävä tuotantoketjujaan riskien vähentämiseksi.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan seurauksena maiden ulkomaankaupan rakenne on muuttunut, ja niistä on tullut toisilleen vähemmän merkittäviä kauppakumppaneita. Kiinan osuus Yhdysvaltojen tavarakaupasta (tuonti ja vienti) on nyt reilut 11 prosenttia, kun se oli yli 16 prosenttia ennen kauppasotaa vuonna 2017. Vastaavasti Yhdysvaltojen osuus Kiinan tavarakaupasta on pudonnut reilusta 14 prosentista 11 prosenttiin.
Samanaikaisesti kun Yhdysvaltojen ja Kiinan markkinaosuus toistensa tavarakaupassa on pienentynyt, esimerkiksi Kaakkois-Aasian ja Meksikon merkitys kauppakumppaneina on puolestaan kasvanut. Tämä viittaa tutkimuslaitoksen mukaan siihen, että tuotantoketjut ovat mukautuneet ja kauppa mahdollisesti kiertää kolmansien maiden läpi välttääkseen tullimaksut.
Suomen Pankki muistuttaa, että vaikka Yhdysvallat on pyrkinyt pienentämään Kiina-riskejään jo vuosien ajan, Kiina-riippuvuuden vähentäminen on erittäin vaikeaa, koska maailmantalous ja tuotantoketjut ovat integroituneet sekä Kiinan osuus koko maailman valmistavasta tuotannosta on valtavan suuri.
