Hallitus esittää lakimuutosta, joka puolittaisi muutosneuvotteluiden keston. Lisäksi yt-lakia ei lähtökohtaisesti sovellettaisi alle 50 hengen yrityksissä. Raja nykyisin on 20.
Suomen Yrittäjät kertoo kannattavansa esitettyjä muutoksia. Olemme niihin pääosin tyytyväisiä, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.
– Muutokset keventävät pienempien työnantajayritysten sääntelyä, hallinnollista taakkaa ja tekee työnantajayrittäjyydestä ja palkkaamisesta houkuttelevampaa.
– Nykyiset yt-neuvotteluajat ovat osoittautuneet liian pitkiksi. Siksi muutokset ovat erittäin kannatettavia ja tarkoituksenmukaisia, jatkaa Rytkönen-Sandberg tiedotteessa.
Hänen mukaansa osaksi hallituksen esitys jää puutteelliseksi. Esitys ei myöskään toteuta täysin hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita. Soveltamisalan rajaus vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin pitäisi tehdä esitettyä kattavammin.
– On erittäin hyvä, että vastaisuudessa yt-laki ei pääasiassa koske alle 50 hengen yrityksiä. Se on myös yleiseurooppalainen linja siitä, minkä kokoisiin yrityksiin on järkevää soveltaa yt-velvoitteita.
– Hallituksen esityksessä esitetään silti niin kutsutun jatkuvan vuoropuhelun velvoitteen ja toimintaperiaatteen säilyttämistä myös 20–49 työntekijää säännöllisesti työllistävissä yrityksissä. Näissä yrityksissä vuoropuhelua koskevat menettelytavat onneksi kuitenkin kevenisivät nykyisestä.
Työministeri Arto Satonen (kok.) totesi tänään tiedotustilaisuudessa, että muutosneuvotteluiden lyheneminen ei tarkoita enimmäisaikaa, vaan vähimmäisaikaa. Jatkossa pisimmät muutosneuvottelut kestävät vähintään kolme viikkoa. Jos asioissa ei päästä siinä ajassa ratkaisuun, neuvotteluissa työpaikalla voidaan sopia, että niitä jatketaan.
Satosen mukaan myös vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä on tärkeää ja se jatkuu uudessakin yt-laissa. Ministerin mukaan enemmänkin kyse on rajanvedosta siinä, kuinka tiukasti vuoropuhelua pitää ohjata lainsäädännön kautta.
Uudistettu yt-laki on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden heinäkuussa.
