Rintamakarkuruus on Ukrainassa nousussa. Lokakuun loppuun mennessä rintamalta oli karannut enemmän sotilaita kuin kahden edellisen vuoden aikana yhteensä, kertoo FT.
Lokakuun lopussa sadat 123. aluepuolustusprikaatin sotilaat hylkäsivät asemansa Vuhledarin kaupungin lähettyvillä. He palasivat koteihinsa Mykolaivin alueelle, jossa osa heistä järjesti mielenosoituksen vaatien lisää sotatarvikkeita ja koulutusta.
– Kun saavuimme (Vuhledariin), meillä oli vain rynnäkkökiväärit. Meille sanottiin, että täällä olisi 150 panssaria, mutta niitä olikin vain 20, kommentoi eräs prikaatin upseeri.
Osa paenneista sotilaista on sittemmin palannut rintamalle, osa on edelleen pakomatkalla ja muutama on pidätetty.
Rintamakarkureiden nouseva määrä heijastelee kasvavaa ongelmaa. Lokakuun loppuun mennessä Ukrainan syyttäjälaitos oli nostanut rintamakarkuruussyytteet yli 60 000 sotilasta kohtaan. Karkuruudesta voi Ukrainan lain mukaan seurata jopa 12 vuoden vankeusrangaistus.
Keinot karkaamiseen ovat monet. Ukrainalaismiehet eivät ole sodan alkamisen jälkeen saaneet poistua maasta, mutta osa on keksinyt hyödyntänyt ulkomailla tarjottavaa sotilaskoulutusta paetakseen. Puolalaislähteiden mukaan noin 12 puolassa koulutettavaa ukrainalaissotilasta karkaa kuukausittain.
Karkuruus aiheuttaa kuitenkin isoja ongelmia Ukrainalle, joka kärsii nyt jo riittämättömästä miesvoimasta.
Venäjä on kerännyt rintamalle yhä suuremman joukon sotilaita, jonka ansiosta se on onnistunut etenemään Itä-Ukrainassa verrattain ripeästi. Samaan aikaan pula sotilaista tarkoittaa, että rintamalla olevat ukrainalaissotilaat eivät saa juuri lainkaan lepoa. Korvaavia joukkoja ei ole.
Asiantuntijoiden mukaan jatkuvista taisteluista väsyneet sotilaat myös suoriutuvat huonommin, ja kovat olot rintamalla karkoittavat potentiaalisia vapaaehtoisia pois asepalveluksesta.
123. prikaatin upseerin mukaan yksikön sotilaat olivat taistelleet taukoamatta vuodesta 2022 lähtien.
– Kukaan ei v***u tarvinnut Vuhledaria. He (sotilasjohto) vain tapattavat meitä sen sijaan, että antaisivat meidän levätä, upseeri sanoo.
Monet ukrainalaissotilaat jakavat upseerin mielialan. Heidän mukaansa ukrainalaiset eivät halua antautua, mutta moni ei halua myöskään taistella.
Sotilasvärvääjillä on Ukrainassa myös huono maine. Erityisen epäsuosittua on niin kutsuttu ”bussivärväys”, jossa kadulta kerätään sattumanvaraisesti miehiä rintamalle. Viikko sitten puolustusministeri Rustem Umerov ilmoitti, että tästä taktiikasta luovutaan.
Jatkossa sotilaat saisivat itse valita yksikkönsä ja tehtävänsä, jonka toivotaan lisäävän sotilaiden motivaatiota.
Ukraina on yrittänyt hillitä karkuruutta myös säättämällä lain, joka takaa, etteivät ensikertalaiset rintamakarkurit joudu jatkossa syytetyn penkille, mikäli he palaavat vapaaehtoisesti rintamalle. Uuden lain myötä noin 20 prosenttia karkureista on palannut.
Ukrainan viranomaiset ovat silti suuren haasteen edessä. Seuraavan kolmen kuukauden aikana rintamalle pitäisi saada 160 000 sotilasta lisää.
Monet länsimaat ovatkin kehottaneet Ukrainaa alentamaan värväysikää nykyisestä 25:stä kahdeksaantoista.
Jalkansa taisteluissa menettäneet Bohdanin mukaan monet ukrainalaiset yrittävät unohtaa sodan ja sen vaatimat uhraukset kokonaan.
– He unohtavat, että asevoimien ansiosta Dnipro saa hengittää vapaasti, Bohdan sanoo.