Maksasairaudet yleistyvät Suomessa vauhdilla. Rasvamaksa on nykyään noin joka kolmannella suomalaisella aikuisella. Monesti maksan ongelmat ovat seurausta epäterveellisistä elämäntavoista.
Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sen paremmat ovat paranemismahdollisuudet. Itä-Suomen yliopiston gastroenterologian professorin Ville Männistön mukaan maksasairaudet voivat edetessään johtaa parantumattomaan maksakirroosiin.
– Ongelmana on se, että maksakirroosioireet ilmaantuvat yleensä hyvin myöhään, jolloin kirroosi on voinut olla henkilöllä jo pitkään, Männistö kertoo Verkkouutisille.
Pitkälle edenneeseen maksasairauteen viittaavia oireita voivat olla esimerkiksi keltaisuus, sekavuus, mustelmaherkkyys ja vatsan turpoaminen.
– Tällaisia oireita voi toki tulla ilman maksakirroosiakin maksan toiminnan pettäessä äkillisesti esimerkiksi akuuttiin alkoholihepatiittiin liittyen tai muuhun maksatulehdukseen tai –vaurioon liittyen, Männistö huomauttaa.
Maksan sanotaan monesti olevan sellainen sisäelin, joka oireilee vasta siinä vaiheessa, kun maksan kunto on heikentynyt oleellisesti. Männistön mukaan väittämä pitää yleisesti ottaen paikkaansa. Yleensä oireet ilmaantuvat vasta siinä vaiheessa, kun sairaus on edennyt jo pitkälle eikä maksa meinaa selvitä päivittäisistä tehtävistään.
Männistön mukaan kirroosiin edenneen taudin hoitaminen on haastavaa. Se aiheuttaa kärsimystä niin potilaalle kuin hänen läheisilleen ja on kallista yhteiskunnalle.
Maksan terveydentilasta saa viitteitä maksa-arvot mittaamalla. Männistön mukaan tavalliset maksa-arvot (esimerkiksi ALAT-arvo) eivät yksinään kerro paljoakaan maksan terveydentilasta, sillä ne voivat olla normaalit rasvamaksassa tai myös maksakirroosissa.
Hänen mukaansa maksan toimintakyvystä saa tietoa myös mittaamalla verestä hyytymistekijä- ja albumiini-arvoja. Niistä saa käsityksen siitä, miten maksa toimii juuri tutkimushetkellä. Männistön mukaan maksan sidekudoksen määrää voidaan arvioida myös erillisellä elastografia-laitteella.
– Ne eivät ole Suomessa vielä laajalti saatavilla, Männistö kertoo.
Männistön mukaan on olemassa myös maksan sidekudosta eli fibroosia arvioivia verikoetestejä. Hänen mukaansa testit toimivat parhaiten kohdentamalla ne riskiryhmiin.
Huomioi riskitekijät
Jokainen voi omilla toimillaan yrittää ennaltaehkäistä tai estää maksasairauksien kehittymistä. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos itselle on jo kehittynyt rasvamaksa. Silloin Männistön mukaan on olennaista keskittyä taudin riskitekijöihin.
– Jos on ylipainoa, tulisi pyrkiä laihduttamaan. Liikunta vähentää maksan rasvapitoisuutta, vaikka paino ei putoaisikaan. Sekä voima- että kestävyysharjoittelu ovat hyödyllisiä. Ruokailun tulisi noudatella kansallisia ruokavaliosuosituksia.
Myös alkoholin käyttöä tulisi vähentää. Joissain tilanteissa se tulisi lopettaa kokonaan.
– Lopettaminen on olennaista, jos maksasairaus johtuu alkoholin käytöstä. Kuitenkin on syytä muistaa, että varsin vähäinenkin alkoholin käyttö voi lisätä muusta syystä johtuvan maksasairauden etenemisriskiä, Männistö huomauttaa.
Vaikka kaikilla rasvamaksa ei etene maksakirroosiin, se lisää merkittävästi muiden sairauksien riskejä. Näitä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet ja syövät.
Maksan terveys on mahdollista saada kuntoon niissä tilanteissa, joissa tauti ei ole edennyt kirroosivaiheeseen. Jos sairaus on ehtinyt edetä kirroosiksi, alkoholia ei tulisi käyttää enää ollenkaan. Riippumatta siitä, mistä syystä maksakirroosi on kehittynyt.
– Tupakointi on liitetty suurempaan sidekudoksen kehittymisen riskiin, joten tupakointi kannattaa lopettaa myös maksan takia, Männistö kertoo.
Alkoholi on merkittävin maksasairauksien aiheuttaja. Se ei kuitenkaan ole ainoa riskitekijä ja nykyään maksasairauksia todetaan jopa lapsilla, jotka eivät ole koskaan käyttäneetkään alkoholia.
Männistön mukaan väestötasolla merkittävimmät riskitekijät rasvamaksalle ja maksakirroosille ovat metaboliset riskitekijät, kuten ylipaino, metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes sekä alkoholin käyttö. Näiden lisäksi riskiin vaikuttavat perinnölliset tekijät.
– Alkoholin ja metabolisten riskitekijöiden välillä on monimutkainen yhteisvaikutus ja näiden yhteisvaikutus maksatautiriskiin on enemmän kuin yksittäisten tekijöiden summa. Metabolisista riskitekijöistä johtuva rasvamaksa toimi herkistäjänä alkoholin maksavaikutukselle ja toisaalta metaboliset riskitekijät huonontavat alkoholimaksasairauden ennustetta.
Selvästi harvinaisempia syitä ovat Männistön mukaan virus- ja autoimmuunimaksasairaudet sekä esimerkiksi kertymäsairaudet.
Ongelmaan tulisi herätä
Pahimmillaan maksasairaus voi johtaa jopa kuolemaan. Toisin kuin monissa muissa Länsi-Euroopan maissa, maksatauteihin kuolleiden määrä on Suomessa jatkuvassa kasvussa. Maksasairaus on joka viidennen työikäisen miehen kuoleman taustalla.
Yksilön ja hänen läheistensä lisäksi maksasairaudet ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, sillä se on myös merkittävä syy työkykyisten ja toimintakykyisten elinvuosien vähenemiseen.
– Tämän takia maksasairausongelmaan tulisi vihdoin kohdistaa huomioita myös päättäjien ja yhteiskunnan taholta, Männistö korostaa.
LUE MYÖS:
Juotko liikaa? Asiantuntija kehottaa kysymään itseltään nämä asiat
Mokasitko työpaikan pikkujouluissa? Näin selviät tilanteesta