Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan tämän vuoden poliittisten lakkojen seurauksena Suomen bruttokansantuotteesta jää eri arvioiden mukaan 0,5–1 prosenttia pysyvästi pois.
– Tässä herää kysymys, kuinka paljon halutaan heikentää Suomen kasvua lakoilla, joiden vaikutukset näkyvät sekä Suomen taloudessa, juuri lakkoilevien alojen tulevassa työllisyydessä ja palkansaajien rahapussissa. Paljonko sitä vielä halutaan heikentää, kysyy Romakkaniemi.
Teollisuusliitto on ilmoittanut useista lakoista, joilla tavoitellaan korkeampia palkankorotuksia vastauksena hintojen nousuun. Teollisuusliiton ilmoittamista kuudesta eri lakkopäivästä ensimmäinen on tänään tiistaina. Lakot kohdistuvat erityisesti teknologiateollisuuteen.
Romakkaniemi ymmärtää, että palkansaajien vaatimukset perustuvat menneeseen hintojen nousuun. Hän myös korostaa, että ay-liikkeellä on täysi oikeus työtaisteluihin työehtosopimuksista neuvoteltaessa. Se ei kuitenkaan poista vastuuta toimien seurauksista.
– On inhimillisesti ymmärrettävää, että palkansaajat vaativat palkankorotuksia, sillä hintojen nousu on ollut viime vuosina varsin nopeaa. Samalla kuitenkin tuntuu unohtuvan, että Suomen talous ja tuottavuus ovat laahanneet viimeiset 17 vuotta, sanoo Romakkaniemi.
Keskuskauppakamari on useaan otteeseen muistuttanut, että kestävä palkankorotusvara syntyy vain talouden ja tuottavuuden kasvun kautta. Suomi on jäänyt sekä talouskasvussa että kilpailukyvyssä kilpailijamaidensa taakse.
– Kestävä palkankorotusvara tulee siinä vaiheessa, kun olemme saaneet talouden ja tuottavuuden kasvamaan. Tällä hetkellä lakot syövät juuri siitä kasvusta, jonka turvin palkankorotuksia voisi tulevaisuudessa tehdä, Romakkaniemi toteaa.
Keskuskauppakamarin mukaan tässä tilanteessa tarvitaan malttia ja pitkäjänteistä yhteistyötä, jotta Suomen kilpailukykyä ei vaaranneta, vaan sitä parannetaan pitkäjänteisesti.
