Tilapäistä suojelua on haettu tänä vuonna vähemmän kuin aiempina vuosina. Vuonna 2024 tilapäistä suojelua on hakenut 11 762 henkilöä, mikä on 37 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Hakemuksia on tullut kuitenkin tasaisesti koko vuoden ajan. Poikkeuksena oli alkukesän hakemuspiikki, jolloin ukrainalaiset tulivat kausitöihin Suomeen tilapäisen suojelun luvalla.
Ukrainalaiset ovat ennen sodan alkua olleet vuosien ajan suurin ryhmä, joka on hakenut oleskelulupaa kausityöhön.
– Lähes kaikki tilapäisen suojelun päätökset ovat myönteisiä. Myönteisiä päätöksiä on tehty tänä vuonna yhteensä 11 379. Hakemuksiin on tehty myös joitakin kielteisiä päätöksiä. Lisäksi pieneen osaan hakemuksista on tehty raukeamispäätöksiä, kertoo tilapäisen suojelun prosessinomistaja Minna Serradj.
Osa ukrainalaisista on hakenut myös eri oleskelulupia, kuten työntekijän oleskelulupaa, joka on tarkoitettu pidempiaikaiseen oleskeluun kuin tilapäisen suojelun lupa.
– Lisäksi noin 30 ukrainalaista on hakenut vain turvapaikkaa, vaikka he voisivat hakea heille tarkoitettua tilapäistä suojelua. Tämän vuoksi he voivat saada hakemukseensa kielteisen päätöksen. Näitä asiakkaita on ohjeistettu hakemaan tilapäistä suojelua, joka heidän on mahdollista saada, ennen kuin teemme kielteisiä päätöksiä turvapaikkahakemuksiin, kertoo turvapaikkatutkinnan prosessinomistaja Roosa Simola.
Jos hakija saa kielteisen päätöksen, hänet voidaan poistaa maasta. Tilapäistä suojelua hakeville ja turvapaikanhakijoille voidaan tehdä kielteisiä päätöksiä ja niiden pohjalta maastapoistamispäätöksiä, jos he eivät esimerkiksi täytä hakemuksen edellytyksiä tai ovat syyllistyneet rikoksiin.
– Aiemmin emme ole voineet tehdä maastapoistamispäätöksiä. Maastapoistamispäätös on tehty tällä hetkellä vain yhdelle tilapäistä suojelua hakeneelle ukrainalaiselle. Niitä voidaan nyt tehdä, sillä maatieto Ukrainasta ja sen turvallisuustilanteesta on tarkentunut. Ukraina on sotaa käyvä maa, minkä vuoksi kynnys maastapoistamispäätöksille on kuitenkin korkea. Huomiomme näissä tapauksissa aina palautuskiellon, valvontaosaston johtaja Tirsa Forssell kertoo.
27 000 ukrainalaista on siirtynyt kunnan asukkaaksi
Vastaanottokeskukset on tarkoitettu vain tilapäistä asumista varten. Keskus tarjoaa ukrainalaisten majoituksen ja vastaanottopalvelut siihen asti, kunnes asiakas siirtyy kuntaan.
– Autamme asiakkaitamme kunnan asukkaaksi siirtymisessä. Kun tilapäistä suojelua saava asiakas on oleskellut Suomessa vuoden, hänellä on mahdollisuus hakea kotikuntaa ja muuttaa kuntaan asumaan. Kuntalaisena hän voi valita vapaasti asuinpaikkansa ja hyödyntää esimerkiksi kunnan kotoutumis- ja työllisyyspalveluita, kertoo vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi.
Vastaanottokeskuksissa on noin 9 400 ukrainalaista, jotka voisivat saada kotikunnan, mutta eivät ole sitä vielä hakeneet. Lisäksi vastaanottokeskuksissa on asiakkaita, joiden kuntaan siirtyminen on kesken.
Tilapäisen suojelun tarve jatkuu ensi vuonna
Suomi ja muut EU:n jäsenvaltiot jatkavat ukrainalaisten tukemista myöntämällä tilapäistä suojelua vuonna 2025. Suomeen saapuvien tilapäisen suojelun hakijoiden määrään vaikuttavat ensisijaisesti Ukrainan sodan kesto ja laajuus sekä Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen.
Maahanmuuttoviraston syyskuussa päivittämän tulevaisuusarvion mukaan Suomeen tulee tänä vuonna 10 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa ja 8 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa ensi vuonna.
– Koska Ukrainan sodan ja siitä johtuvan pakolaisuuden kehittymistä on vaikeaa ennakoida, tähän hakemusmäärän arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi tuleva talvi voi mahdollisesti lisätä Ukrainasta tulevien määrää maltillisesti, kertoo Serradj.
