Ilmavoimien uusi komentaja, 1. joulukuuta aloittanut prikaatikenraali Timo Herranen kertoo Ilmavoimien haastattelussa Suomen F-35-hävittäjähankinnan tilanteesta.
– F-35 on täydessä tuotannossa, ensimmäinen eturunko on signeerattu ja mekaanikkojen ja ohjaajien koulutus alkaa ensi vuonna. Viimeisimpänä asesopimuksena allekirjoitettiin taannoin sopimus AARGM-ER-ohjuksesta, joka parantaa kykyämme toimia kiistetyssä ilmatilassa merkittävästi. Näin ollen voi sanoa, että Suomen F-35 operointi alkaa ensi vuonna, vaikkakin ensimmäiset koneet nähdään Suomessa loppuvuodesta 2026, Herranen kertoo.
– Tukikohtien rakentaminen on täydessä käynnissä ja ensimmäisenä on tietenkin Rovaniemi. Teemme tiivistä yhteistyötä muiden F-35 käyttäjien kanssa taktiikoiden ja tekniikoiden kehittämiseksi, jotta F-35 kyetään heti alusta alkaen sovittamaan suomalaisiin ilmaoperaatioihin vuosikymmenen loppuun käytössä olevan Hornetin kanssa, Herranen jatkaa.
Hänen mukaansa vuoden 2025 merkittäviä virstanpylväitä tulevat olemaan koulutuksen aloitus Yhdysvalloissa ja niin sanottu F-35-rollout, jolloin Ilmavoimat vastaanottaa ensimmäisen koneen Yhdysvalloissa tehtävään koulutukseen.
Herranen jatkaa, että yhdessä liittouman kasvavan F-35-laivueen kanssa voidaan puhua uuden sukupolven sodankäynnistä.
– Katson, että näillä kyvyillä kykenemme ylläpitämään ilmaherruuden entistä tehokkaammin kaikissa tilanteissa. Tätähän ei Ukrainassa ole kyetty alusta alkaen tekemään ja osin siksi tilanne on päätynyt nykyisen kaltaiseksi. Erityisesti monitoimihävittäjän kyky toimia kiistetyssä ilmatilassa tehokkaasti ja syvemmällä, ja kyky havaita maassa olevia kohteita ja vaikuttaa niihin parantaa koko puolustusjärjestelmän taistelukykyä, Herranen sanoo.
Nato on merkittävä turvallisuutta lisäävä tekijä pohjolassa ja liittouma on Herrasen mukaan jo kiinteä osa päivittäistä ilmavoima-arkea.
– Käynnissä on monia konkreettisia Naton reagointivalmiutta parantavia aloitteita. Meillä on paljon annettavaa ja myös opittavaa. Olemme edelläkävijöitä muun muassa liikkuvassa taistelukyvyssä ja meillä on taas opittavaa vaikkapa avaruuden hyödyntämisessä operaatiossa.
Ilmatilan valvonnassa ja turvaamisessa teknisiä haasteita luo ilmassa liikkuvien järjestelmien kasvava kirjo erittäin nopeista erittäin hitaisiin ja erilaisen tutkaherätteen omaaviin järjestelmiin kaikissa lentokorkeuksissa.
– Näihin liittyen meillä on esimerkiksi käynnissä hanke, jossa korvataan vuosikymmenen lopussa vanhenevaa kaukovalvontatutkakalustoa. Myös valvontaan käytettävissä olevat järjestelmät ovat moninaisia aktiivisista passiivisiin järjestelmiin kaikilla sähkömagneettisen spektrin osa-alueilla. Tietolähteiden ja tiedon yhdistäminen ja keinoäly tulevat olemaan myös tässä tärkeässä roolissa tulevaisuudessa. Avaruuden merkitys myös tässä kokonaisuudessa kasvaa, Herranen kuvailee.
Dronet ovat nousseet laajaan keskusteluun Venäjän hyökkäyssodan myötä. Niitä saadaan tuotettua nopeasti suuria määriä ja kehityksen vauhti on nopeaa.
Herrasen mielestä dronet eivät muuta taistelukentän perusteita, vaikka ne onkin huomioitava sekä puolustuksen että oman käytön osalta.
– Myös tähän kokonaisuuteen on käynnissä hankkeita lyhyellä ja pitkällä jänteellä. Valvontaan ja etenkin torjuntaan liittyen uutena kokonaisuutena on noussut esiin torjunnan kustannustehokkuus. Konkretisoiden massamaisesti käytettäviä kymmenien tuhansien hintaisia laitteita ei kannata ampua alas miljoonien ohjuksilla. Siksi tähänkin haasteeseen on ratkaisu monikerroksinen erilaisista osista muodostuva järjestely, Herranen sanoo.
– Edellä mainitut asiat ovat tarkasteluissa myös Naton piirissä. Näin ollen voimme yhdessä kehittää ratkaisuita moniin haasteisiin.
Myös reservin käyttöä tullaan kehittämään ja se tulee Herrasen olemaan osa operointia koti- ja ulkomailla myös normaalioloissa.
– Etenemme lainsäädännön kehittymisen myötä. Lähivuosina tämä tulee näkymään esimerkiksi reserviläisten käytössä osana pohjoismaista ilmaoperointia yli Suomen rajojen. Pyrkimyksenä on myös kyetä hyödyntämään reservin erityistä osaamista myös toimintojen kehittämisessä. Meillä on reservin joukoissa todella kovaa osaamista vaikkapa koodaamisen ja kyberin osa-alueilla, mitä ei vielä ole täysimääräisesti ulosmitattu, Herranen arvioi.
