Tasavallan presidentti Alexander Stubb halusi oppia viime vuonna kuolleelta tiedustelueversti Martti J. Karilta Venäjästä. Keskiviikkona presidentti Stubb avasi Karin viimeisimmäksi jääneessä työpaikassa Jyväskylän yliopistossa muistoluentojen sarjan, jonka tavoitteena on jatkaa Karin aloittamaa turvallisuuteen ja geopolitiikkaan liittyvän ymmärryksen jakamista.
– Soittelimme muutaman kerran ja jaoimme ajatuksia, vaihdoimme luentoja. Minut herätti se Martti J. Karin kuuluisa Youtube-luento. Halusin oppia Maralta Venäjästä, presidentti Stubb sanoo Verkkouutisille.
Kyseinen yliopistoluento nauhoitettiin jo vuonna 2018, ja siinä Kari käsitteli Venäjän mentaliteettia ja tapaa toimia analyyttisesti mutta kansantajuisesti pipossa ja hupparissa. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan talvella 2022, yksi yliopiston opiskelijoista latasi luennon yliopiston palvelimelta Youtubeen. Nyt sillä on noin kaksi miljoonaa näyttökertaa.
– Pidin itsekin luentosarjan European University Institutessa Firenzessa, joissa aika usein viittasin hänen luentoihinsa. Sitten saatoin kysyä häneltä, että oliko tämä tulokulma oikea. Ihan hyvä, muistan hänen vastanneen.
Martti J. Kari teki suuren osan työuraansa sotilastiedustelussa erikoistuneena Venäjään. Hän hallitsi kielen suvereenisti, oli suorittanut siitä tulkin tutkinnon ja valmistunut maisteriksi kirjoittaen ensimmäisen pro gradu -töistään muusikko Vladimir Vysotskysta venäjäksi. Tämä kielitaito ja kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemus osoittautui korvaamattomaksi kaikille viimeistään, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan talvella 2022 ja Jyväskylän yliopistoon siirtynyt Martti J. Kari ryhtyi jakamaan osaamistaan julkisesti.
Nyt venäjän kielen opiskelun suosio on laskenut, mutta jatkossakin sen osaajille olisi käyttöä. Voimmeko säilyttää etulyöntiasemaamme Venäjän toiminnan ennakoinnissa, jos kieltä ei osata?
– Joku voisi sanoa, että oliko meillä etulyöntiasemaa ennakoinnissa, Stubb esittää vastakysymyksen.
– Jos otetaan vaikka Martin teesit, ja omanikin, siitä että meidän olisi pitänyt hakeutua Natoon 1995, 2004, 2008 tai 2014. Valtavirta Venäjä-asiantuntijoista ei niihin aikoihin ollut tuota mieltä.
Stubbin mukaan meidän ennakointikykymme oli rajallinen.
– Ehkä se perustui siihen ajatteluun, että kun kylmän sodan aikana meidän oma itsemääräämisoikeutemme siitä mihin kansainväliseen järjestöön voidaan kutsua, oli rajattu ja Venäjä jätti meidät sitä kautta rauhaan, niin me oletimme, että sama tapahtuu Georgiassa, Krimin niemimaalla tai Ukrainassa neljässä oblastissa.
Näin ei tietenkään ollut. Mutta puuttuiko meiltä ehkä rohkeutta nähdä?
– Ehkä.
Miten meillä voisi olla se rohkeus jatkossa?
– Se tulee tutkimuksen ja ymmärryksen kautta. Mutta ongelma on tällä hetkellä se, että ne yhteydet ovat hyvinkin rajalliset, Stubb viittaa Venäjään.
– Jossain vaiheessa ne yhteydet varmaankin tulevaisuudessa taas aukeavat, mutta niiden aika ei ole nyt. Vaikka meillä ei tällä hetkellä ole poliittisia suhteita Venäjään niin toivon, että tutkimuksen ja käytännön tasolla me jatkamme sitä ajattelua ja pohdintaa siitä mitä Venäjä ulko- ja turvallisuuspoliittisesti on. Maantieteelle me emme voi mitään.
Muistoluennossaan presidentti Stubb vertasi Venäjän toiminnan käynnistämää globaalia murrosta vuoteen 1918, vuoteen 1945 tai vuoteen 1989, jolloin Berliinin muuri murtui.
– Tunnemme murroksen, mutta emme vielä tiedä, mitä siitä seuraa.
Itsenäisyyspäivän aattona pian ensimmäisen vastaanottonsa puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa isännöivä presidentti muistutti Suomen uskomattomasta kapasiteetista selvitä mahdottomaltakin tuntuvista asioista.
– Miettikää, missä me olimme 1945. Ja miettikää, missä me olemme 2024. Menestyksemme perustui pitkälti siihen, että me kykenimme kansakuntana nousemaan Stalinin rauhasta, valvontakomissiosta, Venäjän puristuksesta huolimatta kansainvälisen ja monenkeskisen yhteistyön kautta siihen asemaan, jossa me tänä päivänä olemme.
Hän muistutti, että vaikka informaatiotulva, joka meille heitetään joka päivä aiheuttaa ahdistusta joskus pelkoakin, on syytä pitää pää kylmänä.
– Voin taata teille, että kun olen nyt saanut olla tässä virassa yhdeksän kuukautta ja nähnyt läheltä sitä työtä jota Mara silloin joskus aikoinaan tiedustelussa teki ja sitä työtä jota meidän puolustusvoimat tekee niin sille on syynsä, että me olemme yksi maailman valmiimpia kansakuntia kohtaamaan kriisejä.
Stubb painotti, että kriisit syntyvät myös kognitiivisesti eli korvien välissä.
– Pidetään pää kylmänä ja sydän lämpimänä.
Voit katsoa Alexander Stubbin esityksen ja koko Martti J. Karin muistoluentotapahtuman alta.