Helsingin työssäkäyntialueella palkat ovat selvästi muuta Suomea korkeammat. Helsingissä kerrytetty työkokemus myös nostaa palkkoja muuta maata nopeammin, selviää talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreesta taustaraportista.
Taustalla on raportin mukaan suuresta kaupunkikoosta johtuva korkea tuottavuus, joka mahdollistaa korkeammat palkat.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Cristina Bratu ja johtava tutkija Teemu Lyytikäinen tarkastelivat taustaraportissa työssäkäyntialueiden välisiä palkkaeroja yksityisellä sektorilla Suomessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin koko väestön kattavaa tilastoaineistoa vuosilta 2005–2019. Tutkimuksen mukaan työssäkäyntialueen työpaikkamäärän kaksinkertaistuessa palkkataso nousee yli kahdella prosentilla.
– Tutkimuksemme tarjoaa aiempaa tarkempaa ja luotettavampaa tietoa kaupunkikoon yhteydestä palkkoihin ja tuottavuuteen. Tulokset viittaavat siihen, että Suomessakin yritysten ja työntekijöiden tuottavuus kasvaa kaupunkikoon kasvaessa ja tämä näkyy myös korkeampina palkkoina, Lyytikäinen toteaa tiedotteessa.
Tutkimuksessa palkkoja Helsingin työssäkäyntialueella verrataan Tampereen ja Turun työssäkäyntialueisiin, maakuntakeskuksiin sekä pienempiin kaupunkeihin. Tutkimuksen perusteella koulutustasoltaan, työkokemukseltaan ja työnkuvaltaan samankaltaisten yksityisen sektorin työtekijöiden palkat ovat Helsingissä yli seitsemän prosenttia korkeammat kuin pienemmillä työssäkäyntialueilla. Tampereen ja Turun seudun palkkapreemio on paljon pienempi, vain yhden prosentin.
Helsingin alueella työkokemus myös nostaa palkkoja muita alueita nopeammin. Vuosi työkokemusta Helsingistä nostaa palkkaa noin kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi työkokemusta muilta työssäkäyntialueilta. Helsingissä ansaittu työkokemus näkyy myös korkeampana palkkana muille alueille siirryttäessä.
– Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu palkkojen riippuvan kaupunkialueen koosta ja tiheydestä, vaikka alue-erot työntekijöiden ominaisuuksissa huomioitaisiin mahdollisimman tarkasti. Helsingissä tämä palkkapreemio vastaa suuruudeltaan muissa Pohjoismaissa havaittuja palkkaeroja pääkaupungin ja muiden alueiden välillä, sanoo erikoistutkija Bratu tiedotteessa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että alueiden välillä on Suomessa palkkaeroja. Suuremmalla ja tiheämmällä työmarkkina-alueella työntekijöiden on esimerkiksi helpompi löytää osaamistaan mahdollisimman hyvin vastaava työpaikka, mikä parantaa myös alueen yritysten tuottavuutta. Kasautumiseduista johtuvat tuottavuushyödyt mahdollistavat suurien kaupunkien korkeamman palkkatason. Jos suurissa kaupungeissa ei olisi tuottavuushyötyjä, yritysten kannattaisi siirtyä matalampien palkkojen alueille.
– Tulosten perusteella työpaikkojen ja työntekijöiden kasautuminen suurempiin ja tiheämmin asuttuihin kaupunkeihin, voi lisätä kokonaistuottavuutta ja talouskasvua. Työpaikkojen ja väestön sijaintiin vaikuttavilla politiikkatoimilla on todennäköisesti vaikutuksia talouskasvuun, mutta alueellisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin näkökulmat voivat olla talouskasvutavoitteen kanssa ristiriidassa, Lyytikäinen toteaa.
