Eduskunnan täysistunto kävi keskiviikkoiltana keskustelun paikallisen sopimisen edistämisen lainsäädännöstä. Kokoomuksen Teemu Kinnari toi esiin, miksi ”tämä uudistus on paitsi tarpeellinen myös oikeudenmukainen ja tulevaisuuteen suuntaava ratkaisu”.
– Käsittelemme asiaa, joka koskee suoraan suomalaisen työelämän peruspilareita: yritystemme kilpailukykyä ja työntekijöidemme hyvinvointia, Teemu Kinnari aloitti.
– Paikallisen sopimisen laajentaminen antaa yrityksille mahdollisuuden mukauttaa työehtojen järjestelyitä yritysten ja työntekijöiden tarpeiden mukaisesti mutta työehtosopimuksia noudattaen. Pienet ja keskisuuret yritykset, jotka eivät ole paikallisen sopimisen piirissä, jäävät tällä hetkellä vaille tätä joustavuutta. Tämä asettaa ne eriarvoiseen asemaan verrattuna järjestäytyneisiin yrityksiin, joilla on enemmän vaikutusmahdollisuuksia neuvotteluissa.
Kansainvälisessä kilpailussa yritysten on Kinnarin mukaan pystyttävä reagoimaan nopeasti markkinatilanteen muutoksiin.
– Esimerkiksi tuotannon kausivaihtelut, uusien markkinoiden avaaminen tai yllättävät kriisitilanteet vaativat nopeita ja joustavia ratkaisuja. Paikallinen sopiminen tarjoaa tähän tarvittavat työkalut, mikä lisää yritysten kykyä säilyttää toimintansa ja työpaikkansa myös vaikeina aikoina.
Paikallinen sopiminen ei hänen mukaansa todellakaan ole vain työnantajien etu vaan tarjoaa mahdollisuuden huomioida myös työntekijöiden yksilölliset tarpeet paremmin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi joustavampien työaikojen, etätyömahdollisuuksien tai muiden työjärjestelyjen sopimista yrityskohtaisesti, mikä lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta, ja yhä työehtosopimuksia noudattaen.
– On tärkeää muistaa, että paikallinen sopiminen edellyttää molempien osapuolten suostumusta. Tämä varmistaa sen, että ratkaisut palvelevat sekä yritysten että työntekijöiden etuja. Lähtökohtana ovat luottamus ja yhteistyö, ei vastakkainasettelu, Kinnari totesi.
Mahdollisuus joustavampiin työjärjestelyihin voi tehdä hänen mukaansa uusien työntekijöiden palkkaamisesta houkuttelevampaa myös pienemmissä yrityksissä. Erityisesti kriisiaikoina joustavuus voi estää irtisanomisia ja lomautuksia.
– Laajempi paikallinen sopiminen on myös signaali kansainvälisille investoijille siitä, että Suomi on moderni, joustava ja kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä voi houkutella uusia investointeja ja luoda siten lisää työpaikkoja, Teemu Kinnari perusteli.
Nykytilanne, jossa paikallinen sopiminen on mahdollista vain järjestäytyneiden yritysten piirissä olevissa yrityksissä, on edustajan mielestä epätasa-arvoinen. Se asettaa myös työmarkkinoiden eri osapuolet epätasa-arvoiseen asemaan.
– Miksi esimerkiksi järjestäytymättömissä yrityksissä ei voitaisi sopia asioita paikallisesti, kun järjestäytyneillä yrityksillä tämä mahdollisuus on? On oikeudenmukaista, että paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat samat kaikille yrityksille ja työntekijöille riippumatta siitä, kuuluuko yritys tiettyyn työnantajaliittoon vai ei.
– On osin ymmärrettävää, että paikallisen sopimisen laajentaminen herättää huolta, mutta mielestäni turhaan. Sopimuksia tehdään vain työntekijöiden edustajien kanssa yhdessä sopien, ja niissä tulee noudattaa lakien ja minimiehtojen asettamia rajoja. Työsuojeluviranomaisen valvontaa voidaan myös tehostaa, jotta väärinkäytökset estetään.
Paikallisen sopimisen laajentaminen kaikkiin yrityksiin ei Kinnarin mukaan ole nollasummapeliä.
– Se on mahdollisuus luoda uutta luottamusta ja yhteistyötä työmarkkinoille. Se antaa yrityksille tilaa kasvaa ja menestyä, ja samalla se tukee työntekijöiden hyvinvointia ja työllisyyttä.
