Venäjän talous selvisi länsimaiden odotuksia paremmin kahden ensimmäisen sotavuoden ajan. Puolustusmäärärahojen kasvu ja valtion takaamat halvat lainat yrittäjille ja kuluttajille tukivat taloutta. Nyt alamäki on kuitenkin alkanut, kertoo Economist.
Viimeisen puolen vuoden aikana Moskovan pörssin osakekurssit ovat pudonneet kolmanneksella. Konkurssien määrä on kasvussa. Keskuspankin ohjauskorko on nostettu 21 prosenttiin inflaation torjumiseksi, ja noussee joulukuussa vielä lisää. Inflaatio kuitenkin jyllää. Pakotteet ovat romahduttaneet ruplan kurssin, mikä on nostanut tuontituotteiden hintoja. Samalla asevoimien värväystoiminta ja puolustusteollisuuteen vie osaavaa työvoimaa Ukrainan lihamyllyyn ja asetehtaille.
Edessä on Venäjälle vaikea talvi.
Yritysmaailmalle eninten harmaita hiuksia aiheuttavat jatkuvasti nousevat korot. Yli puolet venäläisyritysten lainoista on vaihtuvakorkoisia, mikä on johtanut maksuvaikeuksiin.
Venäjän rautatieyhtiö RzhD, yksi maan suurimmista työnantajista, on joutunut leikkaamaan investointibudjettiaan. Venäjän kauppakeskusliitto on pyytänyt valtiolta halpoja lainoja ja apua velkajärjestelyjen ja maksulykkäysten muodossa, tai muuten yli 200 kauppakeskukselle edessä on konkurssi.
Jopa Vladimir Putinin entinen KGB-kollega, valtio-omisteisen asevalmistaja Rostecin toimitusjohtajan Sergei Tšemezov on soittanut hälytyskelloja.
– Jos tämä jatkuu, valtaosa yrityksistämme menee konkurssiin, Tšemezov varoittaa.
Tšemezovin mukaan etukäteismaksut yritysten tuotteista kattavat vain noin 40 prosenttia tuotantokustannuksista. Se taas tarkoittaa, että yritysten on joko otettava lainaa tai lykättävä maksujaan alihankkijoille ennen täyden maksun vastaanottamista. Yhä useampi valitsee jälkimmäisen. Venäjän elinkeinoelämää edustava Liike- ja teollisuusmiesten liitto onkin huomauttanut, että valitukset myöhästyneitä maksuista ovat kasvussa.
Harvardin yliopiston Andrei Jakovlevin mukaan Kreml on nyt vaikean valinnan edessä.
– Vuosina 2022 ja 2023 Kremlillä oli riittävästi ruplia rahoittaa sekä sotaa että yrityksiä, Jakolev selittää.
Nyt varaa molempiin ei ole. Ratkaisua etsitään veronkorotuksista, ja ensi vuonna yritysten tulovero kasvaakin 20:sta 25 prosenttiin.
Saksalaisen SWP-ajatuspajan Janis Kluge ennustaakin Venäjän yrityksille kylmää talvea: Edessä on konkurssiaalto.
Tilannetta ei auta se, että Venäjä on jäämässä sodan seurauksena jälkeen monilla kriittisillä sektoreilla. Pääomasijoittajat ovat kaikonneet, ja teknologiasektori on pulassa koulutetun työvoiman karatessa ulkomaille. Tekoälyn suhteen Venäjä on jäämässä rannalle, sillä maahan ei saada yhdysvaltalaisen Nvidian valmistamia puolijohteita.
Carnegie Russia Eurasia Centre -ajatuspajan Alexandra Prokopenkon mukaan tilanne muistuttaakin nyt yhä enemmän Neuvostoliiton romahduksen aikoja. Omistusoikeuksia ei kunnioiteta, ja uskollisuus Putinille on kaikessa ykkösasia.
Muutostakaan ei ole luvassa, yksinkertaisesta syystä.
Kukaan maan talouseliitissä ei uskalla avata suutaan.
