Yhä harvemmalla 5.-luokkalaisella on alhainen fyysinen toimintakyky, kertovan tänä syksynä kouluissa tehdyt mittaukset. 8.-luokkalaisten tulokset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla.
Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on kuitenkin selkeitä alueellisia eroja. Lisäksi maaseudulla asuvien 8.-luokkalaisten tyttöjen toimintakyky on heikentynyt.
Syksyn 2024 valtakunnallisessa Move!-tiedonkeruussa raportoitiin yli 111 000 oppilaan mittaustulokset, mikä on lähes 90 prosenttia kyseisten vuosiluokkien oppilaista. Oppilailta mitataan testeissä kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.
Mittausten perusteella yhä harvemmalla 5.-luokkalaisella fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. 8.-luokkalaisilla tulokset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Edelleen kuitenkin reilulla 38 prosentilla 5. ja 8. luokan oppilaista on fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla.
Alueelliset erot lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä ovat edelleen merkittäviä. Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla on vähiten oppilaita, joilla toimintakyky on alhainen.
Eniten alhaisen toimintakyvyn oppilaita on Keski-Pohjanmaan, Satakunnan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla. Valtaosalla hyvinvointialueista lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on tapahtunut myönteistä kehitystä edellisvuoteen verrattuna.
Fyysisessä toimintakyvyssä on merkittäviä eroja kaupunkien ja maaseudun välillä. Kaupunkimaisissa kunnissa lasten ja nuorten toimintakyky on selkeästi parempi kuin maaseutumaisissa kunnissa.
Edellisvuoteen verrattuna maaseutumaisissa kunnissa asuvien 8.-luokkalaisten tyttöjen tilanne on heikentynyt. Sen sijaan tiheämmin asutuilla alueilla ei ole tapahtunut muutoksia. Maaseutumaisissa kunnissa alhainen toimintakyky oli 50 prosentilla 8.-luokkalaisista tytöistä, kun kaupunkimaisissa kunnissa näin oli 41,6 prosentilla.
− Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että viime vuonna alkanut kouluikäisten fyysisen toimintakyvyn positiivinen kehitys on jatkunut, mikä on erityisen ilahduttavaa. Osaltaan tähän on voinut vaikuttaa ne lukuisat liikkumisen ja fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen kannustavat toimet, joita on toteutettu perheissä, kouluissa ja kunnissa eri puolella maata. Fyysiseen toimintakykyyn panostamista on syytä jatkaa, sillä se tukee niin yksilön kuin koko yhteiskunnan hyvinvointia, toteaa tiedotteessa apulaisprofessori Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmasta myönnetään Liikkuva koulu- ja Move!-kehittämisavustuksia, joilla tuetaan koulujen liikunnallista toimintakulttuuria ja liikuntaneuvontaa perusopetusikäisille.
− Suomi liikkeelle -ohjelmasta on myönnetty tänä vuonna yli 4 miljoonaa euroa Liikkuva koulu- ja Move!-avustuksia. Avustuksilla kannustetaan kuntia ja peruskouluja kehittämään liikunnallista koulupäivää ja erilaisia liikkumiseen kannustavia tukitoimia. Tavoitteena on esimerkiksi tarjota henkilökohtaista liikuntaneuvontaa oppilaan Move!-tulosten perusteella, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.
Osana Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteitä perusopetuslakiin esitetään liikunnallisen elämäntavan lisäämistä. Lakimuutoksen tavoitteena on vahvistaa koulujen liikunnallista toimintakulttuuria sekä lasten ja nuorten liikkumista esiopetuksen ja koulupäivän aikana. Lisäksi ensi vuonna Suomi liikkeelle -ohjelmasta rahoitetaan koulumatkojen turvallisuuden parantamista, mikä edistää koulumatkojen kulkemista fyysisesti aktiivisilla kulkutavoilla.
