Liiketoimintaan kohdistuva sääntely aiheuttaa satojen miljoonien vuosittaiset kustannukset, vähentää investointeja Suomeen ja heikentää yritysten kilpailukykyä EU:n ulkopuolisiin toimijoihin nähden, selviää Kemianteollisuus ry:n tuoreimmasta jäsenkyselystä.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä peräti 74 prosenttia katsoi, että liiketoimintaan kohdistuva sääntely on este yrityksen kasvulle. Sääntelyn haitoiksi katsottiin muun muassa vaikea ennakoitavuus ja tempoilevuus sekä pitkät lupaprosessit ja päätösten vaikea ennakoitavuus.
Sääntelystä aiheutuvat kustannukset jäsenyrityksille ovat kyselyn mukaan vuosittain keskimäärin 4,5 prosenttia liikevaihdosta, mikä tarkoittaisi Suomen kemianteollisuudessa satojen miljoonien eurojen kustannuksia.
Luku on linjassa Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestön Ceficin uunituoreen raportin kanssa (Report for a new European Industrial Competitiveness, 2024, Cefic). Raportin mukaan sääntelystä aiheutuvat kustannukset ovat 3–4 prosenttia EU:n kemianteollisuuden yritysten liikevaihdosta.
Suomen kemianteollisuuteen sovellettuna Ceficin arvio tarkoittaisi 495–660 miljoonaa euroa vuositasolla. Varovaisemminkin arvioituna hintalappu olisi satoja miljoonia, sillä kahdenkin prosentin kustannus liikevaihdosta tarkoittaisi 330 miljoonan vuosittaista sääntelylaskua. Euromääräiset arviot eivät sisällä öljynjalostusta.
Kemianteollisuus ei perää ympäristöä koskevan sääntelyn purkamista, vaan maltillisempaa sääntelyä ja yrityksille aikaa toteuttaa säädöksiä. Merkittävästi kireämpi sääntely on jättänyt yritykset takamatkalle EU:n ulkopuolisiin kilpailijoihin verrattuna.
– Vastausten perusteella puheet siitä, että EU:ssa yritykset säädellään hengiltä, eivät ole tuulesta temmattuja. Kyselyn vastaukset myös kertovat, että sääntely ei ole pienten yritysten ongelma, vaan sen kanssa kamppailevat myös suuret yritykset. Suomessa tulisi ottaa tavoitteeksi toimeenpanna EU-direktiivit unionin vaatimalla minimitasolla ylikireiden tulkintojen sijaan, toteaa Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
Sääntely uhkaa tappaa myös puhtaan siirtymän Suomessa ja Euroopassa. Kemianteollisuus on selvittänyt yhdessä jäsenyritystensä kanssa, että hiilineutraaliuteen pääseminen Suomessa vuoteen 2045 mennessä edellyttää noin 1,4 miljardin euron vuotuisia investointeja seuraavien kymmenen vuoden aikana. Nämä investoinnit mahdollistaisivat paitsi hiilineutraaliuden, ne toisivat lisää tuotantoa ja työpaikkoja.
Vastaajista 61 prosenttia sanoi sääntelyn vähentävän investointeja Suomeen. Yritysten vahva viesti on, että nykyinen toimintaympäristö ei tule laukaisemaan suunniteltuja investointeja, jotka tähtäävät hiilineutraaliuteen. Sääntelyä tulisikin järkevöittää, jotta investointipatoumat saadaan laukaistua ja puhtaan siirtymän tavoitteet toteutumaan.
– Ilman teollisia investointeja hiilineutraaliustavoitteet eivät toteudu. Tällä hetkellä Suomessa ollaan tiellä, jossa puhdas siirtymä ei tule ikinä toteutumaan, Aalto sanoo.
Keski-Euroopan kemianteollisuuden tilanne on surkea
Keski-Euroopan ja Saksan kemianteollisuuden tilanne on surkea. Keski-Euroopassa on suljettu useita suuria kemiantehtaita vuosina 2023–2024, EU:n kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden tuotanto on tippunut yli kymmenen prosenttia kolmessa vuodessa ja Saksassa peräti 20 prosenttia.
Euroopan osuus kemianteollisuuden maailmanmarkkinoista on sulanut vuosien 2008–2023 välillä 20 prosentista 12:een. Yhdysvaltain tilanne on pysynyt vakaana ja suurin voittaja on Kiina, jonka myynti on lähes kaksinkertaistunut.
Ceficin raportin mukaan EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä nakertavat eniten energian hinta ja sääntely. Sähkön ennustetaan olevan EU:ssa keskipitkällä aikavälillä noin 1,5 kertaa kalliimpaa kuin Yhdysvalloissa tai Kiinassa ja maakaasun 2–3 kertaa kalliimpaa.
Sääntelytaakka EU:ssa on kasvanut vuosi vuodelta, ja sen kustannusarvio yrityksille on 3–4 prosenttia niiden liikevaihdosta. EU:n alueella toimivan kemianteollisuuden liikevaihto oli 760 miljardia vuonna 2022, ja liiketoimintaa koskevan sääntelyn kustannukset täten arviolta 23–30 miljardia.
Suhdannenäkymät loppuvuonna jälleen heikentyneet, lomautukset ja irtisanomiset kasvussa
Keski-Euroopan kemianteollisuuden surkea tilanne heijastuu myös Suomeen. Kesällä hieman piristyneet suhdannenäkymät ovat loppuvuonna jälleen heikentyneet. Jäsenkyselyssä 50 prosenttia yrityksistä arvioi tilanteensa huonoksi. Yritysten arviot tilanteesta ovat olleet samantyyppisiä joulukuusta 2023 lähtien.
Vuoden 2023 tammi–lokakuuhun verrattuna kemianteollisuuden yritysten liikevaihto on tippunut 12 prosenttia, ja vuoden 2022 tammi–lokakuuhun nähden 25 prosenttia. Suurin kemianteollisuuden liikevaihtoon vaikuttava tekijä on öljynjalostus.
Peräti 39 prosenttia jäsenyrityksistä kertoo, että lomautuksia on käynnissä tai niitä on tulossa. Irtisanomisia on käynnissä tai tiedossa joka kuudennessa yrityksessä. Luvut ovat selvästi tavanomaista suurempia. Myös Elinkeinoelämän Keskusliiton marraskuun suhdannebarometritietojen mukaan poikkeuksellisen moni kemianteollisuuden yritys odottaa henkilöstömäärän supistuvan.
– Suomelle Keski-Euroopan ongelmat eivät lupaa hyvää. Joulukuun 2023 jäsenpulssissa 50 prosenttia jäsenistä raportoi, että jos Keski-Euroopalla menee huonosti, se vaikuttaa negatiivisesti myös heidän omaan tilanteeseensa, muistuttaa ekonomisti Sampo Pehkonen Kemianteollisuus ry:stä.
Joulukuun jäsenkyselyyn vastasi 78 Kemianteollisuuden jäsenyritysten toimitusjohtajaa. Kysely toteutettiin 2.–5.12.2024.