Tilastokeskuksen tuoreen tiedon mukaan kevään 2023 uusista ylioppilaista yli 65 prosenttia jäi ilman opiskelupaikkaa.
Naisista ilman opiskelupaikkaa jäi reilut 60 prosenttia, kun miehillä osuus oli liki 70 prosenttia. Osuus kasvoi naisilla prosenttiyksikön verran ja miehillä kaksi prosenttiyksikköä vuoteen 2022 verrattuna.
Keskuskauppakamari on huolissaan tuoreesta tiedosta.
– Tilanne, jossa kaksi kolmasosaa uusista ylioppilaista jää ilman opiskelupaikkaa on kestämätön. Se, että lähes 80 prosenttia hakee opiskelupaikkaa, kertoo siitä, että nuorilla on kyllä halu ja motivaatio opiskella. On surkeaa, että opiskelupaikkaa ei saa, vaikka tahtoa löytyy, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen tiedotteessa.
Pulkkisen mukaan opiskelijavalintaa ja opintojen ensimmäistä vuotta olisikin uudistettava siten, että kaikille toiselta asteelta valmistuneille olisi tarjota opiskelupaikka. Tämä tarkoittaisi reippaita parannuksia paitsi opiskelupaikkojen varaamiseen ensikertalaisille, myös opintojen rakenteeseen.
– Laaja-alaisempi ensimmäinen opiskeluvuosi ja sen kautta suuntautuminen spesifimmälle alalle auttaisi myös nuoria löytämään itselleen parhaiten soveltuvan alan ja kannustaisi vastaanottamaan tarjotun opiskelupaikan, Pulkkinen sanoo.
Korkeakouluihin on lisätty opiskelupaikkoja siinä toivossa, että nykyistä useampi nuori pääsisi aloittamaan korkeakouluopinnot ja siten päästäisiin kohti tavoitetta, jossa puolet jokaisesta ikäluokasta saavuttaisi korkeakoulututkinnon. Kuitenkin vain kolmannes uusista ylioppilaista jatkaa lukion jälkeen opiskelemaan korkeakoulussa, vaikka aloituspaikkoja olisi jaossa kahdeksankertainen määrä.
– Nyt alkaa näyttää siltä, että tämä keino on yksinään turhan tehoton, sillä esimerkiksi 28 prosentilla uusista yliopistokoulutuspaikan saaneista on jo korkeakoulututkinto, Pulkkinen sanoo.
Pulkkisen mukaan myös ammatillisesta koulutuksesta tulisi olla paremmin tarjolla polkuja kohti korkeakouluopintoja.
– Korkeakouluihin pääsyä ja opintojen alkamista toisen asteen jälkeen tulisi vauhdittaa ja samalla suunnata jo tutkinnon suorittaneille tutkintoa ketterämpiä väyliä osaamisensa päivittämiseen ja kehittämiseen.
Yhtä aikaa muiden toimien kanssa tulisi Pulkkisen mukaan kehittää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia esimerkiksi siten, että jokainen tutkinnon jälkeinen työssäolovuosi kerryttäisi oikeutta maksuttomaan osaamisen kehittämiseen.
– Näin jokaisella olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja esimerkiksi pienten osaamiskokonaisuuksien suorittamiseen joustavasti työn ohessa, Pulkkinen sanoo.
