Monet ruotsinsuomalaiset, eli Ruotsiin muuttaneet suomalaiset ja heidän jälkeläisensä, ovat vaihtaneet nimeä kokemansa kiusaamisen ja syrjinnän takia. Ilmiöstä uutisoi Dagens Nyheter.
Tilastotietoa ruotsinsuomalaisten nimenmuutoksista ei ole, mutta vuonna 2022 laaditussa, vähemmistökieliä Göteborgissa tarkastelevassa tutkimuksessa useat suomalaistaustaiset vastaajat kertoivat joko luopuneensa suomalaisista nimistään tai ruotsalaistaneensa ne. Ilmiötä ei juuri esiintynyt muissa vähemmistöryhmissä.
– Monet ovat työläistaustaisia ja tekevät luokkanousun. Silloin he jättävät suomalaisuuden taakseen, nimitutkija Maria Löfdahl pohtii.
Löfdahl toteaa nimen olevan ihmisen identiteetin kannalta keskeinen ja paljastava tekijä. Ruotsinsuomalaiset vastaajat yhdistivät tutkimuksessa nimenmuutoksen usein suruun.
DN on haastatellut kahta nimensä muuttanutta ruotsinsuomalaista. Marjut Hyvönen otti naimisiin mennessään miehensä ruotsalaisen sukunimen, mutta ruotsalaisti myös etunimensä muotoon Marjot. Taustalla oli nimeen kouluaikoina kohdistunut pilkka sekä ruotsalaisten vaikeudet lausua nimi oikein. Samanlaisista kokemuksista kertoo myös Anoo Niskanen, jota kiusattiin Anu-nimensä takia yläasteella. Myöskään opettajat eivät osanneet lausua nimeä, vaan puhuttelivat ruotsinsuomalaista oppilastaan ainoana sukunimellä.
Niskanen kertoo käyttävänsä yhä suomalaisissa yhteyksissä Anu-nimeään, ja Marjot Vastersson sanoo aika ajoin katuvansa vuosikymmeniä sitten tehtyä nimenvaihdosta.
Ruotsinsuomalaisia elää Ruotsissa noin 700 000. Suomi on Ruotsissa virallinen vähemmistökieli.
