Suomessa on tällä hetkellä noin 1400 työtöntä tohtoria, joista yli kaksi kolmasosaa kuuluu pitkäaikaistyöttömien joukkoon. Työn ja talouden tutkimus Laboren tuore tutkimus nostaa esiin näkökulmia tohtorityöttömyyden syistä, seurauksista ja yhteiskunnallisesta vaikutuksesta.
Tutkimuksessa on kuultu yli 700:n pitkäaikaista työttömyyttä kokeneen tohtorin näkemyksiä. Tutkimukseen osallistuneiden työttömien tohtorien profiili vaihtelee urallaan professorin tehtäviin asti yltäneistä kansainvälisistä huippututkijoista sellaisiin, jotka ovat pudonneet urapolulta heti valmistumisensa jälkeen. Tutkimus osoittaa, että tohtorityöttömyyttä esiintyy kaikilla tieteenaloilla.
Useimmat vastaajat kokivat, että korkeasti koulutettujen työvoimaresursseja ei hyödynnetä optimaalisesti. Tohtoreita toimii joukoittain tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan tai osaamistaan. TE-palveluiden tarjoama apu arvioitiin yleisesti riittämättömäksi.
Jopa 298 vastaajaa raportoi todistaneensa syrjintää, kiusaamista tai epärehellistä vallankäyttöä työmarkkinoilla. Esimerkkejä annettiin erityisesti virkojen täytössä, rekrytoinneissa ja tutkimusrahoituksen jakamisessa. Moni kuvaili myös epäoikeudenmukaisuuden yleisesti vaikuttaneen urapolkuihinsa.
Työttömyyden yhteys yksilön hyvinvointiin vaihteli suuresti. Joillekin ohimenevä työttömyysjakso toi hetken hengähdystauon, kun taas toisille tilanne oli musertava. Vakavimmillaan työttömyys on voinut johtaa mielenterveyden ongelmiin, perhesuhteiden kriisiytymiseen ja jopa itsemurha-ajatuksiin.
– Kansainvälinen huippututkija siivoamassa koirankakkoja tukityöllistettynä ei ole dystooppista fiktiota, vaan todellisuutta nykypäivän Suomessa, toteaa Laboren tutkija Anna Idström tiedotteessa.
Vaikka yliopistot kasvattavat tohtorikoulutuksen määriä, akateemisilla työmarkkinoilla ei ole tarpeeksi paikkoja kaikille valmistuville. Tutkimuksen mukaan tämän seurauksena moni jää ”akateemisen tuolileikin ulkopuolelle”.
