A23a irtosi Etelämantereesta vuonna 1986. Koska sen paksuus on käsittämättömät 400 metriä, se juuttui pian irtoamisensa jälkeen kiinni pohjaan Weddellinmerellä. Wedellinmeri on osa Eteläistä valtamerta. A23a lähti liikkumaan kohti pohjoista ja Etelä-Amerikan eteläisintä kärkeä vuonna 2020, mutta juuttui pian pyörimään merivirrassa Eteläisten Orkneynsaarten lähellä.
Nyt A23a on jälleen liikkeessä. Yksi jäävuoren liikkeiden uutisarvoon vaikuttava seikka on sen kolossaalinen koko: 400 metrin paksuutensa lisäksi A23a:lla on pinta-alaa noin 3 900 neliökilometriä.
Jos A23a:n laittaisi Suomen kartalle, se peittäisi melkein puolet Uudestamaasta, lähes koko Kanta-Hämeen tai koko Savonlinnan kaupungin ja leviäisi Savonlinnasta vielä parisataa neliökilometriä ylikin.
Asiasta kertoo esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC. Sen mukaan brittiläinen British Antarctic Survey keräsi tutkimusalus RSS Sir David Attenborough:n kyydissä viime vuonna näytteitä vedestä A23a:n ympäriltä. Liikkuessaan ja meren syvää pohjaa raapiessaan jäävuoret voivat vapauttaa pohjasta ravinteita, jotka parantavat merenelävien olosuhteita.
– Ne myös keräävät itseensä ja pintaansa kaikenlaista useiden vuosien saatossa, myös ravinteita. Kaiken tämän ne voivat myös päästää mereen. Tämä voi pienehköllä alueella vaikuttaa huomattavasti meren tuottavuuteen, joka voi toimia kuin valtava sieni imiessään hiilidioksidia ilmakehästä, British Antarctic Surveyn Biopole-hanketta johtava professori Geraint Tarling kertoi BBC:lle viime vuonna hankkeen oltua tutkimassa A23a:ia.
A23a:n kohtalona on todennäköisesti purjehtia kauemmas Etelänavalta. Lämpimämmille vesille liikkuessaan se alkaa sulaa. Tämä todennäköisesti johtaa siihen, että hajoaa pienempiin osiin.
A23a:n sisältämän veden määrää ei tiedetä. Viime vuosikymmenellä suurin piirtein samankokoisesta jäävuoresta suli Ylen mukaan vähitellen mereen yli biljoona tonnia vettä.
Akuutimpi huoli kuin vedenpinnan nouseminen valtavalla vesimassalla on ainakin tässä vaiheessa se, että A23a:n matkan varrelle voivat osua saariryhmät nimeltä Etelä-Georgian saaret ja Eteläiset Sandwichinsaaret. Saarilla elää huomattavan laajoja pingviini-, hylje- ja lintuyhdyskuntia. Jos A23a pysyy nykyisen kokoisena, se saattaa kolhia saaria ja yhdyskuntia mennessään.
