Reilulla neljänneksellä (28 %) palkansaajista oli työpaikalla käytössä tekoälyyn perustuvaa teknologiaa, kuten chatbotteja, virtuaalisia avustajia, puheentunnistusta, konenäköä, konekääntämistä tai koneoppimiseen perustuvaa data-analyysia syksyllä 2023. Lisäksi noin joka kymmenes oli itse tekemisissä tekoälyn kanssa.
Tiedot selviävät Tilastokeskuksen tuoreen työolotutkimuksesta.
Tekoälyn käyttö oli ylempien toimihenkilöiden työpaikoilla selvästi tyypillisempää verrattuna alempiin toimihenkilöihin tai varsinkin työntekijöihin.
Jos taas katsotaan työpaikan sektoria, yleisimmin tekoäly oli käytössä yliopistoissa, joissa osuus oli jopa 70 prosenttia. Valtion työpaikoilla osuus oli 41 prosenttia, yksityisellä sektorilla 29 prosenttia ja hyvinvointialueilla ja kunnissa 21 prosenttia.
Informaation ja viestinnän toimiala, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta erottuivat toimialoina, joilla tekoälyyn pohjautuvan teknologian käyttö oli keskimääräistä yleisempää.
– Ylemmistä toimihenkilöistä 12 prosenttia piti tekoälyn hyödyntämistä olennaisena osana omaa työtään. Alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä vastaava osuus oli vain muutaman prosentin, Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela kertoo.
Joka kuudennen (17 %) palkansaajan mukaan työpaikalla oli viime vuosina tapahtunut tai lähiaikoina luvassa esimerkiksi robotiikan tai tekoälyn, kuten ChatGPT:n, tuomia työnteon tapojen muutoksia.
Naisten ja miesten välillä ei ollut tässä suhteessa juurikaan eroa, toisin kuin sosioekonomisten ryhmien välillä. Jo tapahtuneet tai tulevat muutokset koskivat ylemmistä toimihenkilöistä lähes joka kolmatta (30 %).
Uupumus työssä ja stressin kokemus yleisintä 25–34-vuotiailla
Vielä 1990-luvulla niska-hartiasäryt ja selkäkivut olivat selvästi yleisempiä yli 45-vuotiailla kuin nuoremmilla palkansaajilla. Vuoden 2023 työolotutkimuksen perusteella ne ovat yleistyneet nuoremmilla ikäluokilla niin paljon, ettei ikäryhmittäisiä eroja enää juuri ole. Sama pätee univaikeuksiin.
Toistuvaa kipua niskassa, kaularangassa tai hartioissa kertoi kokevansa lähes neljä kymmenestä 18–24-vuotiaasta palkansaajasta, mikä on sama osuus kuin esimerkiksi 55–64-vuotiailla.
– Henkinen uupumus työssä, keskittymisvaikeudet, stressin kokemus, haluttomuus töihin lähtiessä ja vakavan työuupumuksen kokeminen selvänä vaarana koettelevat yleisimmin 25–34-vuotiaita palkansaajia, kertoo kehittämispäällikkö Anna Pärnänen.
Viikoittaiset muistihäiriöt taas olivat yleisimpiä 35–44-vuotiailla, jotka myös muita useammin kokivat saavansa liian vähän unta.
Työolotutkimus vahvistaa myös etätyön yleistymisen, sillä viime vuonna noin joka kuudes 18–67-vuotias palkansaaja teki töitä pääasiassa kotonaan. Osuus on nelinkertaistunut viidessä vuodessa.
– Lisäksi vähintään puolet työajastaan asiakastyötä tekevistä palkansaajista jo 19 prosentilla ainakin puolet asiakastyöstä tapahtui virtuaalisessa ympäristössä videoyhteyden, chatin tai muun vastaavan sovelluksen kautta, kertoo yliaktuaari Joanna Viinikka.
Vuoden 2023 työolotutkimuksen tulokset eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia aiemman, vuodesta 1977 alkavan aikasarjan kanssa, sillä tiedonkeruumenetelmä on muuttunut. Työolotutkimus tehtiin nyt verkkokyselynä, kun tiedonkeruu on aiemmin tapahtunut käyntihaastatteluilla. Tulokset kuvaavat 18–67-vuotiaita palkansaajia.
