Tuloerot kaventuivat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.
Tuloeroja kuvaava niin sanottu Gini-kerroin sai viime vuonna arvon 27,9. Se oli 0,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2022. Mitä pienempi Gini-kerroin on, sen tasaisemmin tulot jakaantuvat.
Tilastokeskuksen mukaan tuloerot ovat likimain vuosituhannen vaihteen tasolla, mutta selvästi suuremmat kuin 1990-luvun puolivälissä. Pienimmillään tuloerot ovat olleet 1980-luvun puolivälissä.
Kaikkien tulokymmenysten reaalitulot alenivat viime vuonna korkean inflaation seurauksena. Reaalitulot alenivat viime vuonna 3,1 prosenttia edellisvuodesta. Väestön pienituloisimman kymmenesosan tulojen keskiarvo aleni reaalisesti viime vuonna 4,7 prosenttia ja suurituloisimman kymmenesosan 6,3 prosenttia.
Nimellisesti tulot kasvoivat hyvän työllisyystilanteen, nimellispalkkojen korotusten ja etuuksien indeksikorotusten myötä. Omaisuuden myyntivoitot pienenivät huomattavasti viime vuonna. Laskua tuli toista vuotta peräkkäin vuoden 2021 ennätystasolta.
Tulokehitys oli viime vuona negatiivista tulojakauman jokaisessa kohdassa, mutta selvästi muita ryhmiä heikompaa molemmissa ääripäissä. Myyntivoittojen väheneminen alensi suurituloisimpien tulotasoa muita enemmän, sillä myyntivoitot kohdentuvat voimakkaasti tulojakauman yläosaan. Pienituloisimman kymmenyksen heikkoon tulokehitykseen vaikutti osaltaan ennätyksellinen maahanmuutto.
Reaalitulojen keskiarvo painui lähelle vuosien 2016–2017 tasoa. Asuntoväestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso oli 6,4-kertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden vuonna 2023.
Pienituloisiin asuntokuntiin kuului viime vuonna 736800 henkilöä eli 13,4 prosenttia asuntoväestöstä. Osuus oli sama kuin edellisvuonna.
Pienituloisuuden raja on 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta. Yhden hengen taloudessa elävälle raja oli noin 17660 euroa vuodessa (noin 1470 euroa kuukaudessa) vuonna 2023. Muille talouksille raja on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä.
