Elokuun lopussa Kirgisian hallinto asetti Yhdysvaltojen painostuksesta vuoden mittaisen kiellon ulkomaisille yrityksille meneville tilisiirroille, jos tuotetta tai palvelua ei toimitettu Kirgisiaan. Tällä tavoin estettiin venäläisyritysten joukossa suosittu menetelmä maksaa kiinalaisille ja eurooppalaisille yrityksille kirgisialaisten välittäjien kautta.
Ostetut tuotteet lähetettiin Venäjälle suorinta ja kannattavinta reittiä ilman, että ne edes kävivät Kirgisiassa. Menetelmä oli nopea ja edullinen: vastaanottaja sai rahansa muutamassa päivässä eivätkä kustannukset ylittäneet kahta prosenttia tuotteen hinnasta.
Kirgisian valtion pankki vaati syyskuussa, että kaikki ulkomaille maksetut tuotteet ja palvelut saapuvat maahan 60 päivässä. Juuri ennen tätä Yhdysvaltain valtiovarainministeriön delegaatio oli vieraillut Biškekissä ja vaatinut, että kirgisialaispankit lakkaavat tarjoamasta pakotteiden kiertopalveluita Venäjälle ja uhkasivat irrottaa maan dollarikaupasta ja SWIFT-järjestelmästä.
Kirgisian pankit velvoittivat asiakkaitaan allekirjoittamaan vakuutuksen toimimisestaan määräysten mukaisesti. Tämä nosti maksumenetelmän hinnan Kirgisian kautta liian kalliiksi ja aikaa vieväksi.
Talous- ja kauppaministeriö perusti syyskuussa Kirgisian tasavallan kauppayhtiön. Venäläiset maahantuojat odottivat, hallituksen perustama uusi yhtiö tekisi poikkeuksen ja voisi tehdä tilisiirtoja ulkomaille ilman velvoitteita.
Neljä venäläistä maahantuontiyhtiötä yritti tehdä yhteistyötä kauppayhtiön kanssa. Välityspalkkiot olivat kuitenkin liian kalliita; ne vaihtelivat neljästä kuuteen prosenttiin tavallisista, ei pakotteiden alaisista tuotteista, ja Venäjän ruplan vaihtosuhde oli huono. Yhtiön kautta ei voinut maksaa pakotteiden alaisista tuotteista. Kirgisia liittyi niiden maiden joukkoon, jotka haluavat tienata Venäjän ulkomaankaupassa rikkomatta pakotteita ja tukematta Kremliä mitenkään.
