Suomi tarvitsee talous- ja tuottavuuskasvua, jotta maamme säilyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä, ja voimme ylläpitää sivistys- ja hyvinvointiyhteiskuntaamme myös tulevaisuudessa. Talous- ja tuottavuuskasvun edellytyksenä on panostaminen laadukkaaseen koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen.
Oppimis- ja koulutustason pitkäaikainen ja erittäin huolestuttava lasku haastaa kestävää kasvua. Suomessa on katsottu liian pitkään läpi sormien koulutuksen ja opetuksen riittämätöntä rahoitusta ja resursseja. Samanaikaisesti kun oppimisen tuen tarpeet ovat lisääntyneet, opetuksen ja tuen resursseja ei ole vastaavasti lisätty. On myös unohdettu se, että koko koulutusketjusta on huolehdittava, jotta koulutustaso saadaan nousuun myös laadullisesti.
Julkisen talouden velkaantumisen taittaminen on tärkeää ja perusteltua. Maan hallituksen päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki ja leikata ammatillisesta koulutuksesta on kuitenkin täysin vastoin tavoitetta nostaa oppimis- ja koulutustasoa, edistää elinikäistä oppimista ja ratkaista osaajapula.
Laadukasta koulutusta ei ole ilman koulutettuja opettajia. Meidän tulee tehdä kaikkemme, että varmistamme laadukkaat ja yhdenvertaiset oppimisen edellytykset jokaiselle lapselle, nuorelle ja aikuiselle oppijalle. Se, että Suomessa hyväksytään, että opettajana voi toimia lähes kuka tahansa ja käyttää opettajanimikettä, ei millään tavoin edesauta tavoitetta. Nyt on jo vihdoin aika suojata opettajanimike ja jatkaa opettajarekisterin valmistelua.
Suomen laadukasta opettajankoulutusta ihaillaan yhä maailmalla, mutta katse on Pisa-tulosten romahdettua kääntynyt jo osin muualle. On aika tiedostaa, että tarvitsemme suunnitelman koulutuksen pitkäjänteisen perusrahoituksen vahvistamiseksi sekä ymmärrystä sille, että laadukas opetus on varmistettava varhaiskasvatuksesta lähtien aina korkea-asteelle saakka.
Yhteiskunta on muuttunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja ovat yhä monisyisempiä. Digitalisaatio on tuonut uusia haasteita opetukseen ja oppimiseen. Opettajien työn vaativuus on kasvanut koko ajan, mutta samaan aikaan leikataan opettajien täydennyskoulutuksesta. Lisäksi hallitus haluaa hillitä vientimallilailla opettajien palkkakehitystä, vaikka se jää jälkeen yksityisestä sektorista palkkaliukumien puuttumisen johdosta.
Osaavan työvoiman saatavuus on yksi maamme talouskasvun esteitä. Kevään puoliväliriihessä tulee panostaa koko koulutusketjun toimivuuteen ja koulutuksen pitkäjänteisen rahoituksen vahvistamiseen. Yksikään koulutusaste ei saa pudota kyydistä.
Ensi kevään kuntavaalit ovat koulutuksen ja kasvatuksen kannalta todella tärkeät. Soteuudistuksen jälkeen noin 60 prosenttia kuntien budjeteista käytetään kasvatukseen ja koulutukseen. Kuntapäättäjien tehtävänä on kohdentaa koulutukseen, kasvatukseen ja opetukseen riittävä rahoitus. Oppimistulosten ja laadukkaan opetuksen kannalta on keskeistä, että opetusta antavat jokaisessa kunnassa koulutetut, kelpoiset opettajat.
Opettajapula on pahimmillaan varhaiskasvatuksessa ja erityisopetuksessa, mutta kelpoisten opettajien saatavuus uhkaa opetusalaa jo laajemmin. Kuntien koulutuspoliittisilla päätöksillä on vaikutusta siihen, minne koulutetut opettajat hakeutuvat. Kunta voi houkutella ja pitää kiinni kelpoisista opettajista hyvällä työnantajapolitiikalla, paremmalla palkkakehityksellä ja hyvillä työoloilla. Riittävän pienet ryhmäkoot sekä terveelliset ja turvalliset tilat mahdollistavat oppimis- ja työrauhan kaikille.
Oppimisen tuen uudistus on tärkein hallituksen koulutuspoliittinen uudistus. Vaikka uudistus ei ole täydellinen, se on selvä parannus nykytilaan. Lisää toimia kuitenkin tarvitaan, jotta Suomi palaa koulutuksen suurvallaksi. Oppimis- ja koulutustaso on välttämätöntä saada nousuun.
Suomella ei ole varaa siihen, että niin moni lapsi putoaa oppimisen kyydistä. Koulutus on nähtävä ennen kaikkea investointina tulevaisuuteen. Se tuo myös elinvoimaa kuntiin ja luo tarvitsemaamme kasvua.
